Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Puheenaihe

Kustannustuki tulee uudestaan –esityksessä edelleen korjattavaa

Hallitus on aikeissa jakaa uudestaan kustannustukea koronakriisistä kärsiville yrityksille. Hallituksen esityksessä on muutamia kohtia, joita on korjattava. – On kohtuutonta, jos ei saa tukea ja mahdollisesti ajautuu konkurssiin siksi, että toimialaluokka on väärä, pääekonomisti Mika Kuismanen nostaa esimerkin.

Hallitus päätti syyskuun lopussa, että määräaikaista kustannustukea jatketaan. Uudistuksen sisältö oli kuuden päivän lausuntokierroksella, joka päättyi viime keskiviikkona. Tavoitteena on, että asia saadaan eduskunnan käsittelyyn vielä tämän viikon aikana.  Lakimuutokset pyritään saamaan voimaan joulukuussa ja kustannustuen haku avattaisiin joulukuun lopussa. Yritykset hakisivat tukea edelleen Valtiokonttorista.

– Kustannustuen ensimmäistä versiota sai Kanta-Hämeessä 86 yritystä. Tuelta odotettiin paljon, mutta suurin osa sai hylkäävän päätöksen. Maakuntaan tulleesta tukirahasta kustannustuen osuus jäi noin viiteen prosenttiin. Tämä oli suuri pettymys yrityksille, mutta myös tukea suunnitelleille. On erittäin hyvä, mikäli yrittäjien kokemuksia ja havaintoja kuunnellaan seuraavaa päätöstä sorvattaessa, toteaa Kanta-Hämeen korona exit ryhmän selvitysmies Juha Haukka.

Toimiala otettava huomioon

Yrittäjien mukaan tukijakson ajankohdan määrittämisessä pitää ottaa huomioon toimialakohtaiset erot.

– Osalla toimialoista – esimerkiksi osa tapahtuma-alasta – kesäkuukaudet muodostavat merkittävän osan vuosittaisesta liikevaihdosta, mutta rajoitusten takia toiminnan järjestäminen oli viime kesänä mahdotonta. Toisaalta taas koronan toisen aallon takia osalla yrityksistä esimerkiksi loka- ja marraskuu tulevat olemaan vaikeita, eivät niinkään kesäkuukaudet, Kuismanen avaa yritysten korona-arkea.

– Siksi ei ole järkevää määrätä tiukkaa yhtenäistä tukikautta.

Tukikauden pituudeksi ehdotettu kaksi kuukautta on Yrittäjien mukaan perusteltu, mutta yritykselle tulee antaa mahdollisuus valita kahden kuukauden tukijakso alkaen 1.6.2020 ja päättyen viimeiseen teknisesti mahdolliseen päivämäärään, esimerkiksi marraskuun loppuun.

Liikevaihdon vertailuajankohdaksi pitää Yrittäjien mukaan määrittää tukikautta vastaava ajankohta vuonna 2019. Toukokuun alussa 2019 tai sen jälkeen perustetulle yritykselle vertailujakso olisi yrityksen valinnan mukaan tukikautta vastaava ajankohta vuonna 2019 tai 1.1.–28.2.2020

Liikevaihdon minimiraja poistettava

Ehdotus liikevaihdon minimirajan (20 000 euroa) poistamisesta on Yrittäjien mukaan perusteltu. Hyväksyttävän tuen alaraja on laskettava 1000 euroon.

– Näin taataan se, että kustannustuki saavuttaa myös sitä eniten tarvitsevat yritykset. Tukeen pitää olla oikeutettu, vaikka osakepääomasta on jäljellä 25 prosenttia, Kuismanen sanoo.

Kriisin ensimmäisessä kustannustukimuodossa osakepääomasta piti olla jäljellä 50 prosenttia.

– Jos hyväksyttävän tuen alarajaa ei lasketa 1000 euroon, yksinyrittäjätuki on aivan ehdottomasti lanseerattava uudelleen, Kuismanen vaatii.

– Tuen rajaaminen toimialakohtaisesti on osoittautunut hankalaksi. On totta, että ilman toimialarajausta tuen kohdentumisen tarkkuus kärsii. Olennaista on kuitenkin se, että yrityksen, jonka liikevaihto on laskenut yli 20 prosenttia koronakriisin takia, tulisi olla kustannustuen piirissä.

Kuismasen mukaan on huomattava, että yrityksen toiminta on voinut muuttua paljon siitä, kun toimialaluokka on päätetty, eikä sitä ole pidetty ajan tasalla.

–  On kohtuutonta, jos ei saa tukea ja mahdollisesti ajautua konkurssiin siksi, että toimialaluokka on väärä.

Yläraja nostettava 750 000 euroon

Kustannustuen yläraja tulee Yrittäjien mukaan korottaa 750 000 euroon ja Business Finland- ja Ely-tukien yhteensovittamisesta luopua.

–  Kuitenkin niin, että EU:n tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan COVID-19-tukien yhteismäärä ei ylitä 800 000 euron enimmäismäärää yritystä kohden eikä muodostu ylikompensaatiota, Kuismanen tarkentaa.

Yhtiömuodot samalle viivalle

Ensimmäinen kustannustuki ei Yrittäjien mukaan ottanut riittävästi huomioon yritysten erilaisuutta.

–  Hyvässä tukijärjestelmässä eri yhtiömuotoja ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Myös ammatinharjoittajien palkkakustannukset tulee saattaa tuessa huomioitavaksi aivan kuten yhtiömuotoisen yrittäjän palkat, Kuismanen vaatii.