Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Järjestö

Petri Salmisen juhlapuhe Pohjoisen Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa Kinnulassa

Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen piti juhlapuheen 28.10.2017 Pohjoisen Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa.

Petri Salmisen juhlapuhe kokonaisuudessaan:

 

"Hyvät kutsuvieraat, arvostetut yrittäjäkollegat,

Onpa jälleen erityisen hieno hetki allekirjoittaneelle saada olla mukana täällä seudullisessa yrittäjäjuhlassanne, tällä kertaa Kinnulassa. Erityisen mieluisan tilaisuudesta tekee se, että pohjoinen Keski-Suomi näyttäytyy Keski-Suomen Yrittäjien toiminnassa erittäin aktiivisena alueena, josta on vuosien mittaan toiminnassamme ollut mukana runsaasti keskeisiä yrittäjävaikuttajia.

Viime vuonna Viitasaarella juhlimme seudullisen yrittäjäjuhlan yhteydessä myös Viitasaaren Yrittäjien 70-vuotisjuhlaa. Tänä vuonna saamme paikallisen yrittäjyyden lisäksi juhlistaa 100-vuotiasta Suomea, jonka juhlavuosi on monella tapaa ollut yrittäjyyden ja talouden kehittymisen näkökulmasta voittoisa. Pitkään jatkunut synkkyyden ja synkistelyn aika näyttäisi ainakin hetkellisesti muuttuneen kasvuvaiheeksi.

Arvoisa juhlaväki,

Keski-Suomi elää parhaillaan muuta maata nopeamman kasvun aikaa. Siinä missä talouden takaiskut löivät meitä nopeammin ja rankemmin kuin monia muita alueita, olemme myös päässeet kasvuvaiheessa selvästi maan keskiarvoa vahvempaan vauhtiin.

Nyt jo jonkin aikaa jatkuneen positiivisen vireen taustalla on tietysti suurelta osin Äänekosken biotuotetehdas, jonka myötä erityisesti rakentaminen maakunnassa pääsi vauhtiin. Nyt tehtaan käynnistyttyä oletettavasti ainakin metsä- ja kuljetusalalla toimivilla yrityksillä tulevaisuuden odotukset ovat korkealla ja on hymy varmasti herkässä myös juhlan pääyhteistyökumppanina toimivalla Ponssellakin. Biotuotetehtaan odotetaan jatkossa tuovan Suomeen puolen miljardin euron vuosittaiset vientitulot, joten tältäkin osin tulevaisuus näyttää lupaavalta.

Biotuotetehtaan lisäksi hienoja uutisia tulee myös pk-yrityksistä. Erityisen paljon tänä vuonna mieltäni lämmitti kun Matkailukeskus Niemenharju nimettiin maailman hienoimmaksi huoltoasemaksi. Tässäkin mielessä viime vuonna Pihtiputaan yrittäjäpalkinnon saaneet Kolehmaiset olivat raadilta nappivalinta. Toinen hienosti ajankohtaisia trendejä aistinut yritysidea löytyy stressivapaan vyöhykkeen muodossa täältä Kinnulasta.

Nyt vain sopii toivoa, että pystymme keskisuomalaisella yhteistyöllä vakuuttamaan maan päättäjät siitä, että Kirri-Tikkakoski moottoritien rakentaminen pitää saada käyntiin mahdollisimman pikaisesti, jotta liikenneyhteyksien parantumisen kautta kasvuvaihe pystytään ylläpitämään.

Hyvä juhlayleisö,

Vaikka paljon on positiivisia asioita ilmassa, on silti pakko nostaa esille myös muutamia kehittämisen paikkoja. Meillä Suomessa tuppaa edelleen olemaan valloillaan vastakkainasettelua ja uudistumisen pelkoa. Tämä on ikävää siksi, että poliittiseen päätöksentekoon pesiytynyt, lähestulkoon pakonomainen, muiden kritisointi hidastaa yhteiskunnan kehittämisen kannalta tärkeiden päätösten etenemistä.

Tällä hetkellä poliittinen vastakkainasettelu näkyy erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta käytävässä keskustelussa.

Näin yrittäjänä on tuskaisaa seurata keskustelua, jossa yksityiset palveluntuottajat nähdään jonkinlaisina pimeyden voimina, jotka yrittävät salakavalasti murtaa yhteiskuntamme peruspalveluja. Erityisen suurta ihmetystä minulle aiheuttaa se, että jos yksityiset yritykset pystyvät tuottamaan sotepalvelut nykytilaa tehokkaammin, laadukkaammin ja edullisemmin ja vieläpä tekemään tämän kaiken kannattavasti, niin tämä olisi jotenkin väärin.

Mielestäni yksityinen ja julkinen toimija tasavertaisina palveluntarjoajina toinen toistaan kirittäen pystyvät tuottamaan suomalaisille parhaat mahdolliset palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Ymmärrän toki sen, että kansainvälisessä omistuksessa olevia suuria yhtiöitä tarkastellaan kriittisesti mikäli näiden toiminnan tulot valuvat Suomen sijasta ulkomaille, mutta tässä tapauksessa ei kaikkia yrityksiä, suuria ja pieniä, voi tarkastella yhtenä massana.

Toinen vahvan vastakkainasettelun taistelutanner on suomalainen työmarkkinajärjestelmä. World Economic Forumin kilpailukykyvertailun mukaan muutoin varsin kilpailukykyisen maamme palkanmuodostus on 138 maan joukosta jäykin. Edelleen meillä on voimissaan täysin järjettömiä pelkoja siitä mitä tapahtuisi, jos ihmisten annettaisiin vapaammin sopia palkoistaan ja työajoistaan.

Suomeen on viimeisten reilun parinkymmenen vuoden aikana syntynyt 100 000 uutta yritystä. Uudet työpaikat ovat tällä vuosituhannella syntyneet lähestulkoon täysin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tätä taustaa vasten voidaankin todeta, että työelämä on muuttunut suurteollisuuden ajoista, jolloin suuret työllistäjät saattoivat yksin sanella työsuhteiden ehdot työntekijöille. Nykymaailmassa yrittäjän ei auta liiaksi kukkoilla työntekijöilleen, sillä mikäli työntekijät päättäisivät pistää huonon kohtelun vuoksi niin sanotusti ahterit alas, olisi pieni yritys nopeasti vaikeuksissa. Tämän tietävät myös ammattitaitoisia työntekijöitään arvostavat yrittäjät. Ei tämä yhtälö tarvitse enää sanelua Hakaniemestä tai Etelärannasta.

Vapaampi työehdoista sopiminen on tutkimusten mukaan sekä työntekijöiden että työnantajien toive. Ainoastaan omia valta-asemiaan puolustavat järjestöt haraavat enää vastaan. Tähän olisi todellakin jo korkea aika saada muutos.

Arvoisat kuulijat,

Suomalainen yrittäjä on juhlansa ansainnut. Verrattuna esimerkiksi Tanskaan ja Ruotsiin, meillä suomalaisilla on hieman historiallista painolastia kannettavana mitä yrittäjyyteen tulee. Siinä missä nämä kaksi verrokkimaata ovat rakentuneet vahvalle kaupankäynnin kulttuurille, meillä Suomessa yritysten toiminta on rakentunut valmistuksen osaamiselle. Korkea ammattiosaamisemme on mahdollistanut teknisesti korkeatasoiset tuotteet, joita myös maailmalla arvostetaan.

Vaatimattomuutemme on kuitenkin jossain määrin hidastanut suomalaisten menestystarinoiden syntymistä. Meille yrittäjille on liian pitkään ollut kunnia-asia piilottaa onnistumisiamme ja ihannoida toimeentulon rajamailla kamppailevaa yrittäjätyyppiä. Suomalainen sisu onkin liian usein kiteytynyt lausahdukseen: ”Töitä olen aina tehnyt, mitään ei ole käteen jäänyt, mutta piru vieköön periksi en ole antanut”.

Onkin hienoa nähdä, että yrittäjyyttä halutaan ja uskalletaan juhlia muun muassa tällaisissa juhlissa. Yhä enemmän uskallamme myös kertoa ja olla ylpeitä onnistumisistamme. Erityisesti uusi yrittäjäpolvi tekee näyttää tässä arvokasta esimerkkiä meille kaikille. Menestys on ansaittua, eikä siitä tule tuntea häpeää.

Hyvät yrittäjät,

Viime viikonloppuna olin valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Joensuussa, jossa pääministeri Sipilä oli juhlapuhujana lauantai-illan yrittäjägaalassa. Puheensa lopuksi pääministeri insinöörismiehenä luki seitsemänvuotiaan Teron kirjoituksen, jossa Tero kertoi miksi hän haluaa isona olla insinööri. Kirjoituksessaan Tero muun muassa totesi, että insinöörin työ on helppoa, mutta koska kaikki muut pitävät insinöörin työtä vaikeana, on se siksi hyvin palkattua. Kuulemma myös naiset pitävät insinööreistä.

Ajattelin pääministerin puheen kuultuani, että tuossapa on oivallinen tapa päättää myös minun tämäniltainen puheeni täällä Kinnulassa. Toimin yrittäjänä myynninkehittämisen konsulttina, joten aloin alkuviikosta etsiä lasten tekemiä kirjoituksia ja konsultointiin liittyviä urahaaveita internetistä. Pitkällisen etsinnän jälkeen oli kuitenkin todettava etten pysty teille Teron kirjoitusta vastaavaa tekstiä lukemaan, sillä kukaan lapsi ei ilmeisestikään halua konsultiksi. Lieneekö tämä sitten todiste koulutusjärjestelmämme toimivuudesta?

Näillä sanoilla haluan toivottaa teille jokaiselle riemukasta yrittäjyyden juhlaa ja jo etukäteen onnitella kaikkia kohta palkittavia yrittäjiä. Kiitos!"