Avoimuus ja kilpailu sote-palveluissa lisäävät laatua, säästöjä ja kuntien elinvoimaa
Sote-palvelut herättävät Päijät-Hämeessä toistuvasti paljon keskustelua – ja niin pitääkin. Sote-palveluihin uppoaa valtavat määrät veronmaksajien rahaa ja niiden laatu on kansalaisten hyvinvoinnille ja yhdenvertaisuudelle keskeistä. Yrittäjäjärjestön näkökulmasta kilpailun tuoma kustannustehokkuus ja laatu, pk-yritykset osallistava monituottajamalli ja palvelusetelien parantama palvelun saatavuus tuottavat paitsi hyvän soten, myös elinvoimaa kuntiin.
Aito kustannustehokkuus syntyy avoimuudesta ja kilpailusta. Jos sote-alan järjestämispäätöksillä ja hankinnoilla tavoitellaan säästöjä, täytyy nykytilanteen ja suunniteltujen toimien kustannusvertailun olla mahdollisimman läpinäkyvää ja yhtenäistä. Aina tämä ei ole järjestelmien moninaisuuden vuoksi helppoa, mutta avoimuus ja vuoropuhelu auttavat. Kustannuslaskennan avaaminen päätöksentekoelimissä ja julkisessa keskustelussa ylläpitävät julkisen toimijan uskottavuutta ja tuovat tehokkuutta.
-Vuoropuhelu kuntalaisten sekä yksityisen sektorin edustajien kanssa mahdollistaa todellisen palvelutarpeen hahmottamisen ja kirittää yrityksiä kehittämään palveluja ja tuotteita, joilla vastata näihin tarpeisiin. Tämä edellyttää, että yrityksille annetaan kilpailutuksen kautta mahdollisuus tarjota, toteaa Päijät-Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja Tiina Wangel.
Osaavat ja notkeat yksityiset toimijat ovat arvokkaita paitsi alueen palvelutuotannolle, myös kuntien elinvoimalle ja työllisyydelle. Avoimuudella ja kilpailuttamisella sote-palvelutuotannosta voidaan saada maksajan kannalta tuloksekasta, kaikkien palveluntuottajien kannalta ennakoitavaa, ja kuntalaisten silmissä luotettavaa.
Kustannustehokasta, laadukasta palvelua edistää myös monituottajamalli: palveluntuottajina on julkisen toimijan lisäksi yrityksiä, jotka kilpailevat keskenään hinnalla, laadulla ja palvelulla. Useampi tuottaja tarkoittaa joustavampaa, yksilöllisempää palvelua ja enemmän asiakkaan valinnanmahdollisuuksia. Päijät-Hämeessä monituottajamallin tulevaisuus on hyvinvointikuntayhtymän yhteisyrityshankkeen edetessä epävarma. Yhteisyrityksen enemmistöosapuoleksi on tulossa suuri yksityinen toimija, mutta mikä rooli jää enää paikallisille pienemmille sote-yrityksille? Phhykyn taholta on yhteisyrityksen omistussuhteille kerrottu syyksi hankintalain kiertäminen: julkisen omistuksen jäädessä alle puoleen, yhteisyrityksen ei enää tarvitse tehdä hankintalain mukaisia kilpailutuksia.
Tämä on riski seudun elinvoimalle, muistuttaa Tiina Wangel: -Onko omistajakunnilla jatkossa mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten yhteisyritys käyttää alihankkijoita? Kuihtuuko toimiala, ja osaaminen ja työpaikat sen myötä?
Asiakkaalle tärkeintä on palvelujen saatavuus ja laatu. Palvelusetelin käyttö tukee molempia: se kannustaa palveluntuottajia erottumaan asiakaspalvelulla, laadulla ja saatavuudella, koska asiakas voi aina äänestää jaloillaan.
Pienet, omistajavetoiset palvelusetelituottajat ovat tärkeä osa suomalaista sote-sektoria, mutta korona kurittaa heitäkin. Vanhusten kotipalvelussa suojavarusteiden tarve ja asiakkaan luona vietetty aika ovat kasvaneet, ja siten myös palveluntuottajan kulut. – Olisi tärkeää korottaa palvelusetelien arvoa, jos halutaan, että yritykset selviävät ja palvelutuotannon moninaisuus säilytetään, Tiina Wangel vetoaa.
Sote-keskustelun harvemmin esille tuotu puoli on se mielikuva, jota päijäthämäläiset soteratkaisut luovat alueen ulkopuolella. Miten yhteistyökykyisinä meidät nähdään? Näyttäytyykö Päijät-Häme pk-yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja työllistämistä tukevana maakuntana? Vahvistetaanko yritysten luomaa pito- ja vetovoimaa? Aktiivisesta yrityselämästä hyötyvät maakunnassa kaikki. Myös sote-päätökset vaikuttavat laajasti yritysmyönteisyyden mielikuvaan ja yritysten rohkeuteen investoida alueelle.
