Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Kannen jättityömaa areenoineen ja torneineen on pysynyt aikataulussa

Tampereella ei ole tämän vuosituhannen puolella vältelty tai väistelty isoja rakennusprojekteja. Rantatunnelin lisäksi täällä huristellaan pikapuoliin raitiovaunulla ja siinä sivussaon nykäisty keskustaan pari tornitaloa. Eniten kaupunkikuvaa muokkaa silti nyt tekeilläoleva Tampereen Kannen jättityömaa areenoineen. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti pääsi helmikuussa piipahtamaan työmaalla ja katsastamaan, mitä on vielä tekemättä ja selvittämään, millä keinoin Tampereella myös aikataulu on pitänyt kutinsa.

Mitä isompi rakennusprojekti on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä aikataulu pettää. Tämä on ymmärrettävää, sillä mitä enemmän on tekemistä, sitä enemmän siihen vaaditaan tekijöitä, materiaaleja, tavaratoimituksia sekä työsuorituksia, jotka kaikki pitää saada onnistumaan. Oppikirjaesimerkiksi ei-niin-putkeen menneestä hankkeesta kelvannee Olkiluoto 3-reaktori, jonka piti alun perin valmistua jo vuonna 2009.

Ydinvoimala on toki rakennuskohteena hyvin erilainen kuin Tampereen Kansi ja areena -työmaa, mutta eipä jälkimmäistäkään aivan perusrakentamisena voi pitää. SRV:n Kansi- ja areena -hankkeen erityishaasteita ovat paitsi toimiminen ydinkeskustassa myös se, että rakennustyömaa on pystytetty keskelle Suomen liikennöidyintä rautatieväylää. Aikamoista onnistumisten sumaa lopputuloksen pääsemiseen täälläkin on siis vaadittu.

MATKALLA KOHTEESEEN. Pirkanmaan Yrittäjä -lehden isäntinä työmaalla toimivat Suomen alueyksikköjen johtaja Henri Sulankivi sekä markkinointipäällikkö Tuomas Kinnunen.

Kahden vaiheen projekti

Termeissä pitää olla tarkkana. Vaikka meneillään olevasta työmaasta puhutaan helposti areenatyömaana, rakennettava kokonaisuus on huomattavasti laajempi. Tarkalleen ottaen se pitää sisällään kaksi vaihetta, joista siis meneillään on nyt vasta ensimmäinen. Siinä Tampereen eteläiselle ratapihalle rakennettiin ensin kansi ja sen päälle sitten nyt työn alla olevat monitoimiareena, hotelli, harjoitushalli, pysäköintilaitos sekä kaksi tornitaloa. Tämän jälkeen on tarkoitus toteuttaa vielä vaihe numero kaksi, joka puolestaan pitää sisällään kannen pohjoispuoleisen osan sekä kolme tornitaloa. Niiden osalta suunnittelua jatketaan ja rakentamispäätökset tehdään vasta myöhemmin. Ja vaikka tuolloin rakennettavat kolme tornia ovat nykyisiä massiivisempia ja sisältävät yhteensä peräti 700 asuntoa, silti kakkosvaihe on urakkana merkittävästi pienempi. Jos kaikki menee kuin Hollywood-elokuvissa, valmista sen osalta voisi olla jo vuonna 2025.

Muutama maistiainen

Noin vaan ei työmaa-alueella tietenkään lampsita. Ei toki normaalitilanteessakaan, mutta vielä vähemmän nyt epidemia-aikana. Työmaavierailut on karsittu minimiin. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti sai isännäkseen työmaavierailulle SRV:n alueyksiköiden johtajana toimivan Henri Sulankiven sekä markkinointipäällikkö Tuomas Kinnusen. He ottavat minut vastaan vanhaan veturihalliin pystytetyssä Kansi Visit Centerissä, jossa varsinainen haastattelu tehdään. Siellä saa jo aistia hieman maistiaisia tulevasta. Yhden huoneista kun ovat sisustaneet tulevan areenan isot toimijat eli tulevaa kasinoa operoiva Veikkaus (rulettipöytä ja peliautomaatit), ravintolatoiminnasta vastaava NoHo Partners Oyj (erinomaisen kattavasti varusteltu baari) sekä 273-huoneisen hotellin areenan huippukerroksiin toteuttava Lappland Hotels (hirvensarvet sekä hyvin miellyttävä oleskelusohva).

NYT OLLAAN YTIMESSÄ. Kuvassa SRV:n Henri Sulankivi sekä markkinointipäällikkö Tuomas Kinnunen.

Turvallisuudesta ei ole tingitty

Työmaakierrokselle pääsyä edeltää vielä lyhyen turvallisuusaiheisen videon katselu. Siinä kerrataan vielä työmaaturvallisuuden aakkoset. Turvakenkien, huomioliivien ja suojalasien lisäksi tällä hetkellä työmaalla vallitsee maskipakko, joka koskee jokaista työmaalla kulkijaa. Erinomaisen tarkasti sitä myös noudatetaan. Työmaalla vastaan tulee vain ja ainoastaan maskillisia ihmisiä. Sulankivi korostaa, että SRV:llä koronantorjunta on otettu hyvin vakavasti – niin tällä kuin muillakin työmailla. – Maskien lisäksi meillä on myös ohjeistus kaikkien lähikontaktien välttämiseen, hisseissä on rajattu henkilömääriä, ja myös työaikoja sekä taukoja on porrastettu niin, että yhtä aikaa samassa tilassa on mahdollisimman vähän väkeä, Sulankivi listaa.

Kaikki palaverit pidetään mahdollisuuksien mukaan etänä, kuten myös perehdytykset. Siisteys- ja hygieniatasoa on sitäkin nostettu merkittävästi normaalista rakennustyömaasta. Kaikkea tätä myös seurataan tarkoin.

– Työnjohdon toimesta työmaan eri osissa tehdään nyt säännölliset koronakatselmukset, joilla seurataan asioiden toteutumista ennalta määriteltyjen kriteerien mukaan, Sulankivi sanoo.

Korona pääsi iskemään areena-työmaalle vasta tuoreen Pirkanmaan Yrittäjä -lehden painopäivän jälkeen. Tästä syystä tämän lehden paperiversiossa ei vielä ehditty kertomaan niistä. Huolimatta kattavista varotoimenpiteistä ja erikoisjärjestelyistä pääurakoitsija tiedotti viime viikon lopulla useammasta tartunnasta ja aloitti tällä viikolla työmaalla massatestaukset.

KORONA OTETAAN työmaalla hyvin tosissaan.

Rajasulkukin oli stressinaihe

Jonkin verran harmaita hiuksia ehti aiheuttaa myös epävarmuus tavarantoimitusten suhteen. Asia oli ajankohtainen viime keväänä, kun koko Euroopassa oltiin epätietoisia siitä, miten pitkäksi aikaa rajoja ollaan iskemässä säppiin. Tiedossa oli, että Tampereelta uupui kokonaisaikataulun kannalta erittäin kriittisiä osia, kuten esimerkiksi kattoelementtejä. Niiden puuttuminen olisi saattanut monta tulevaa työvaihetta jumiin.

– Kattoelementtejä tilattiin sitten tuolloin viime keväänä tälle varastoon niin paljon kuin ehdittiin, ja muutenkin pyrimme keväällä maksimoimaan valmiusvarastomme eri elementtien suhteen.

Vain yksi pommi

Jos koronaa ei lasketa mukaan, mitään varsinaisia isompia yllätyksiä työmaalla ei ole tullut vastaan. Tai no, oli niitä pommeja yksi. Siis kirjaimellisesti. Aivan alkuvaiheessa keväällä 2018 työmaalta löytyi vanha toisen maailmansodan aikainen lentopommi, joka keskeytti hetkeksi jopa koko junaliikenteen Tampereen ja Helsingin välillä. Vuosia kestävälle työmaalle sen aiheuttama haitta oli tosin yksi silmänräpäys.

– En minä sen isompia muita varsinaisia yllätyksiä osaa nimetä täältä työmaalta. Mahdolliset yllätykset menevät enemmän suunnitteluun ja suunnitteluratkaisuihin, joita toki tämän kokoluokan projekteissa tulee pakostakin vastaan. Erilaisia pienempiä pulmia taas tuolla työmaalla kohdataan joka tunti. Rakentaminen itsessään on pitkälti ongelmanratkaisua, Henri Sulankivi määrittelee.

Todellinen kestävyyslaji

Tämän mittakaavan rakentaminen on kaukana pikamatkasta, pikemminkin se on maraton. Ja kun otetaan huomioon vielä varsinaista rakentamista edeltävä työ rahoituksineen, suunnitteluineen ja neuvotteluineen, ollaan jo kirkkaasti ultramatkan puolella. Henri Sulankivi tietää tämän hyvin. Hänen kohdallaan ensimmäiset palaverit aiheesta Kansi ja areena käytiin Tampereen kanssa jo vuonna 2015.

– Tässä hankkeessa on päässyt näkemään koko tämän kiinteistökehittämisen ketjun, kumppanihakuineen ja rahoitusmalleineen, kaupallistamisineen ja teknisine vaativuuksineen ja suunnittelun vaatimine nyansseineen, Sulankivi tuumaa.

– Joku on sanonutkin, että nyt, siis tässä varsinaisessa rakennusvaiheessa ollaan jo koko projektin helpoimmassa vaiheessa, hän hymyilee.

Oli miten oli, pitkä on tämän työmaan ja Sulankiven yhteinen taival. Kun ottaa huomioon, että Kansi-projektista on vielä toinen vaihe kokonaan tekemättä, lienee melko turvallista olettaa, että Kannen parissa Sulankivi viettää työurastaan kokonaisen vuosikymmenen.

AREENAN LOGISTIIKKAA helpottaa se, että rekat pystytään ajamaan toisesta ovesta sisään ja toiselta puolelta hallia ulos. Se on oleellista myös areenan myöhempää käyttöä miettien. Maailmantähtien kiertueet kun eivät tänä päivänä ihan muutamaan ajopeliin mahdu.

Kantta pykättiin juna-aikataulujen ehdoilla

Varsinainen rakentaminen alkoi 2018, joskin koepaalutuksia ratapihalla päästiin tekemään jo edeltävän vuoden lopulla. Kannen rakentaminen oli itsessään noin puolentoista vuoden urakka, ja sen valmistuminen oli ehtona kaikelle sitä seuranneelle rakentamiselle. Liikennevirastolta kun ei olisi tullut lupaa rakentamisen jatkamiseen ennen kuin kannen työmaa oli vastaanotettu. Kannen rakentamiseen liittyikin teknisten haasteiden lisäksi myös aikataulullista pulmanratkaisua, sillä kantta rakennettaessa työvaiheet piti ajoittaa junien aikataulujen ja taukojen mukaan.

– Aina kun jotakin isompaa nosteltiin, piti radalta katkaista sähköt, johon taas ei ollut kovin monia aikaikkunoita. Öisin radalla kuitenkin oli joitakin 45 minuutin aikarakoja, joiden aikana suuri osa näistä isommista nostoista toteutettiin, Sulankivi kertoo.

Joukkuelaji

Hankkeen erikoisluonne tuli hyvin esille jo tässä varhaisessa vaiheessa urakkaa.

– Jo kantta rakennettaessa tehtiin jotakin, mitä ei ole ikinä tehty tässä mittakaavassa tässä maassa, Sulankivi toteaa ja korostaa menestyksen avaimena sitä, että projektiin oli palkattu kussakin vaiheessa oman alansa parasta osaamista. Kannen rakentamisvaiheessa tällainen taho oli Kreate.

– Suomen suurimpana sillanrakentajana ja vaativien betonirakenteiden tekijänä heillä on paras mahdollinen osaaminen tähän aihealueeseen. Samankaltaista rautaista osaamista olemme saaneet todistaa tässä projektissa kaikkien mukaan otettujen urakoitsijoiden taholta, hän kiittelee ja alleviivaa sitä, että iso rakennusprojekti on paitsi kestävyys- myös joukkuelaji.

TÄLLÄ HETKELLÄ työt keskittyvät jo pääosin sisätiloihin. Jotain ulkonakin vielä aherretaan. Kuva on areenan ja tornitalojen väliin jäävältä sisäpihalta.

Muutama luku

Kun hanke on iso, myös luvut ovat isoja. Pääurakoitsijana hankkeessa toimivan SRV:n tuoreimpien laskelmien mukaan hankkeella on tähän mennessä ollut 522 erilaista urakoitsijaa. Yrityksen rekistereissä työmaalle on myönnetty kaikkiaan 2780 erillistä kulkulupaa. Se on melkoinen määrä. Kuvaavaa on, että Pirkanmaalta löytyy kolme kuntaa, joissa koko väkiluku on pienempi. Ja tuossa luvussa eivät siis ole mukana vierailijat, vaan ainoastaan rakennustyömaalla työskentelevät henkilöt. Yhtä aikaa he eivät toki työmaalla ole, mutta aikamoinenjoukko siellä nytkin ahertaa.

– Tällä hetkellä työmaavahvuutemme on 550 henkeä, joka varmasti kasvaa vielä tuosta alkukesään mennessä noin sadalla ihmisellä, johtaja arvioi.

Kiri onnistui

Tällä hetkellä rakennustyömaa on aikataulussa, ja muutenkin kalenterissa on pysytty melkein läpi koko hankkeen. Kannen rakentamiseen meni hieman odotuksia pidempi aika, mutta mitenkään oleellisesti se ei kokonaisuutta viivästyttänyt. Tässä auttoi sekin, että kantta pystyttiin ottamaan käyttöön lohkoittain. Tästä syystä alkuvaiheessa tapahtunut viivästyminen ei stopannut kokonaisprojektia. Se on myös helpottanut ennakoitavuutta, että leijonanosa rakennuksen varsinaisista isoista käyttäjistä on ollut tiedossa miltei alusta asti.

Harjakorkeus saavutettiin viime syksynä

Tampereen keskustassa työssä käyvä saattoi viime vuoden aikana seurata työmaan kohoamista päivästä toiseen, sillä 2020 kohosivat horisonttiin sekä areena että toinen torni. Siluetti ei ole enää hetkeen elänyt yhtä voimakkaasti kuin viime vuoden puolella, sillä harjakorkeuteensa areena saatiin jo hyvä tovi sitten. Vesikatto meni umpeen syyskuussa.

– Katolla tehdään tällä hetkellä vielä joitain viimeistelytöitä, mutta esimerkiksi hotellin osalta katolla tehdään jo täyttä vauhtia sinne tulevaa saunamaailmaa, Sulankivi kertoo.

Areenan ulkopuolelta julkisivu tosin vielä elää, sillä pintaa nyt pääosin korostava pelti-villa-pelti -elementti on saamassa päälleen alumiinisäleikön, jota työmaakielellä kutsutaan skiniksi. Niiden asennusten jälkeen areenan seinät alkavat olla jo olla hyvin lähellä niiden lopullista ilmettä. Merkittävästi pidemmällä ollaan ensimmäisen käyttöön otettavan tornin eli Kannen Topaasin osalta. Sen kuusi alinta kerrosta on varattu toimistotiloiksi, ja tätä ylemmät kerrokset asumiseen.

AREENASTA AVAUTUU hienoja maisemia kaupunkiin. Eikä tässä kuvassa olla siis vielä lähelläkään kattotasoa.

 

Sisähommia

Areenan osalta työt keskittyvät tässä vaiheessa ja tästä eteenpäin jo melko lailla sisätöihin. Kierroksella selviää hyvin nopeasti, että meneillään on juuri nyt monia eri työvaiheita.

– Laatoitukset, tasoitukset, maalaukset. Niitä kaikkia täällä tällä hetkellä tehdään ympäri taloa, Sulankivi kertoo astellessamme pitkin areenan käytävää. Hän huomaa, että hissejäkin on ehditty ottaa käyttöön sitten hänen viimekäyntinsä.

– Portaat taitavat olla tässä vaiheessa nekin jo kaikki asennettu, Kinnunen huomauttaa. Myös katsomorakenteen kanssa ollaan etenemässä. Penkit sinne saapuvat Kinnusen mukaan syksyn aikana.

– Esimerkkimallit niistä ovat muuten jo koeistuttavissa Visit Centerissä, hän huomauttaa. Maaliskuun aikana keskeisessä vaiheessa on myös varsinaisen jääratatekniikan tekeminen ja asentaminen. Tässä apu on löytynyt läheltä, sillä Suomen Tekojää Oy on parkanolainen yritys. Myös heille työmatka oli tässä areenaprojektissa harvinaisen lyhyt, sillä yrityksen referenssilistalta löytyvät esimerkiksi useampien olympia-areenoiden jäät.

KESKENERÄISEN AREENAN mittasuhteita on vaikea hahmottaa, mutta jotakin kokoluokasta saa permannolla käyskentelevistä ihmisitä. Kiekkopeleissä katsomo vetää noin 13 500 ihmistä. Luku elää hieman ja riippuu kaukalon koosta. Esimerkiksi tulevat MM-kisat kun pelataan SM-liigasta tuttua kaukaloa pienemmällä 26-metrisellä kaukalolla. Lattiatasoon asennetaan vielä noin 2000 paikkaa vetävät siirtokatsomot, jotka saadaan auki tai kiinni 12 minuutissa. Ne tuovat mukavasti lisätilaa esimerkiksi koripallo-otteluiden seuraamiseen. Permanto on sekin neliöiltään Suomen suurin. Se kattaa paikat noin 4000 ihmiselle.

Seuraavaksi työllistää talotekniikka

– Seuraavien 3–4 kuukauden ajan, eli ennen kesää eniten työtunteja porukalta vie talotekniikka, joka tosin sanana vähän tuntuu vähättelevältä tässä yhteydessä.

– Toki tässä mittasuhteet ovat aika poikkeukselliset. Pelkästään teknisiä tiloja täällä on monen kokonaisen asuintalon edestä, Sulankivi myöntää. Ja vaikka iso osa putkia, johtoja ja kaapeleita onkin isketty paikalleen aiemmissa vaiheissa, vähintään yhtä paljon niitä on vielä asentamatta.

– Tällä hetkellä ulkopuolinen voi saada työmaasta todellisuutta keskeneräisemmän kuvan, sillä käytännössä suurin osa kaikesta asennettavasta tavarasta on saapunut, mutta nyt siis enää asennusta vailla, mies selkeyttää.

LOPPUKESÄSTÄ VALMISTUVASSA tornitalo Topaasissa asuntoja on kaikkiaan 105, ja syksyllä 2022 valmistuvassa, aavistuksen verran matalammassa Opaalissa niitä on 148.

Teknologian riemuvoitto

Tämän ”perinteisen” talotekniikan päälle tulee vielä varsinainen areenatekniikka, joka on sekin viimeistä huutoa. Areenatekniikan osalta kuitenkin päästään työn makuun vasta loppuaiheessa eli syksyllä.

– Tuonne kattoon nousee esimerkiksi jumbokokoinen videotaulu, joka voidaan tarvittaessa laskea alas aina maahan saakka, Kinnunen kertoo. Erilaisista ledipinnoista ei niistäkään pihistellä. Kinnusen mukaan sellaisia on tulossa areenalle ja sen ulkopuolelle yli 300 kappaletta. Kulku peli- tai konserttipaikoille toteutuu lippuporttien kautta. Lippu kulkee luonnollisesti kännykässä.

– Sateessa ei siis tarvitse odottaa vieruskaveria paperilippujen kanssa, vaan liput ja ohjeet voi lähettää suoraan kännykkään, markkinointipäällikkö Kinnunen visioi.

Melkoinen rekkaralli

Syksyllä oman lusikkansa soppaan tuovat rakennuksen pääkäyttäjien, kuten ravintoloiden ja kalustus- ja varustusratkaisujen toimitukset tai siis pikemminkin niiden yhteensovittaminen kaiken muun rakentamisen kanssa. Pelkästään keittiölaitteistoa on tulossa paikalle valtava määrä, sillä vaikka tarkka määrä tai yksityiskohdat ovat vielä auki, on areenan ravintolayhteistyökumppani NoHo Partners tuomassa paikalla toistakymmentä ravintolaa.

Eri toimijoiden aikataulujen yhteensovittaminen on taiteenlaji sinänsä, sillä vaikka työmaa ulottuukin kahden hehtaarin alueelle, ei sitä tilaa tunnu ainakaan areenan takaportilla odottavien rekkojen näkökulmasta yhtään liikaa olevan. Se tosin auttaa, että kuljetukset voidaan ajaa yhdestä ovesta sisään ja toisesta pois. Areenan logistiikka kun on suunniteltu alusta asti niin, että beyoncet ja edsheeranit saavat omat kiertuearmadansa pelittämään mahdollisimman soljuvasti.

Gretakin tykkäisi

Myös kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat olleet projektissa johtavina ajatuksina alusta saakka. Areenan hiilijalanjälkeä on koitettu pitää matalana rakennusvaiheesta alkaen. Markkinointipäällikkö Kinnunen kertoo, että Areenalle ollaankin nyt hakemassa vaativimpien vaatimusten mukaista Gold-tason LEED-ympäristösertifikaattia. Areenan sijainti joukkoliikenneyhteyksien solmukohdassa sekä älykkäät ja energiatehokkaat ratkaisut aina kaukokylmän käyttöä myöten ovat kaikki asioita, jotka painavat mittatikussa myös silloin, kun ne maailmantähdet tänä päivänä valitsevat esiintymisestradejaan.

Loput jätetään seuraavaan juttuun

UROS Live -areena eroaa monista muista vastaavista pytingeistä siinäkin, että sen ovet ovat pidetään käytännössä koko ajan auki. Pääaula ravintolamaailmoineen ja muine palveluineen on siis kaiken kansan käytössä muulloinkin kuin otteluiden tai konserttien aikana. Aukioloajat ovat laajat, sillä paikalle suunniteltu Suomen toinen kasino on sekin auki joka päivä aamuyöhön saakka. Mutta nämä taitavat sitten olla jo oman juttunsa arvoisia asioita.