Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Auli on loihtinut vuosien saatossa kimpun poikineen – floristi kertoo osuneensa ammatinvalinnassaan oikeaan

#työjostatykkään #ilovemyjob #elämäonihanaa... ja niin poispäin. Tämänsuuntaiset aihetunnisteet tuntuivat olevan valtavirtaa selatessani floristiyrittäjä Auli Edelmannin yrityksen Instagramia. Sinne olin puolestaan päätynyt yrityksen nimen ansiosta. Hyvä Haltija kun suorastaan pomppasi esiin silmäillessäni Kaukajärven Yrittäjien jäsenlistalta potentiaalisia haastateltavia. Eihän siinä auttanut sitten kuin kutsua itsensä kylään, kun kerran joku on työstään näin innoissaan.

Ei kovinkaan kaukana Kaukajärven rantaviivasta, rauhallisen Haltiankadun varrella, keskellä idyllistä omakotialuetta on piha, jossa moni lähiympäristön asukkaista on joskus poikennut. Haltiankadulla, numerossa viisi toimii nimittäin Auli Edelmannin omistama Kukkasitomo Hyvä Haltija. Varsinaista myymälää yrittäjä ei ole täällä pyörittänyt enää hyvään toviin, mutta moni vuosien saatossa tutuksi käynyt asiakas haluaa tulla noutamaan kimpun paikan päältä.

Aika usein siinä vaihdetaan vähän useampikin sana, sillä Auli on ollut monelle perheelle hovikukittaja, joka on loihtinut kimput aina asiakkaan omista häistä jälkikasvun kaste-, rippi- ja yo-juhliin. Yrittäjän liikevaihdosta tosin yli puolet tulee yritysasiakkailta, joita on heitäkin vuosien saatossa ehtinyt siunaantua aika liuta.

Luonto ja kukat olivat Aulin sydäntä lähellä pienestä pitäen, joten Lepaan puutarhakoulu oli Juupajoella varttuneelle Aulille luontainen valinta.

Yrittäjäksi Auli ryhtyi jo parikymppisenä, kun hän yhdessä työkaverinsa kanssa perusti Itsenäisyydenkadulle Viherpeukalot-kukkakaupan. Se sijaitsi Salhojankadun pubin naapurista Tammelan kaupunginosassa. Auli itse uskoo päätyneensä yrittäjäksi luonnesyistä.

– Minulla on yleensä taipumus miettiä, miten tämän ja tuon asian voisi tehdä hieman paremmin, ja olen aina ollut myös kova tekemään töitä, hän tuumaa.

–  Auli ei ole ikinä ollut kahdeksasta-neljään ihminen, auttaa hänen aviomiehensä Seppo vierestä.

Perhekoko moninkertaistui 90-luvun aikana

Seppoa voi pitää tässä asiassa todellisena asiantuntijana, sillä hän on päässyt seuraamaan vaimonsa yrittäjäuraa ensimmäisestä päivästä alkaen. Viherpeukalot perustettiin samana vuonna kun pariskunta avioitui, ja myöhemmin Aulin yritystoiminnan siirtyessä kotiin Seppo siirtyikin todelliselle aitiopaikalle. Nyt kun mies itse on jo päässyt eläkkeelle, on hänelle löytynyt firmasta enenevissä määrin töitäkin.

– Olen nykyään firman logistiikkavastaava, eli vien tarvittaessa kukat asiakkaille, hän kertoo.

Oman osuutensa kukkakaupasta Auli myi toiselle perustajalle 1990-luvun alkupuolella perhesyistä. Kaksihenkinen perhe kun kasvoi kolmen lapsen myötä viisihenkiseksi. Kukkakaupan pito keskustassa taas oli vähän huonosti yhdistettävissä perheellisen ihmisen rooliin.

– Aukioloajat olivat hankalat pienten lasten äidille, kauppa avoinna seitsemän päivää viikossa ja sesonkina töitä ympäri vuorokauden, hän myöntää.

Vahva visio

Pysyvästi Auli ei kuitenkaan kukkia heivannut elämästään. Muutaman vuoden hän keskittyi pelkästään äitiyteen, mutta palasi kukka-alan yrittäjäksi perheen kuopuksen olleen yksivuotias. Tätä edesauttoi ultralyhyt työmatka. Auli oli päättänyt, että perheen 1994 valmiiksi saaman omakotitalon kanssa samalla tontilla sijainnut vanha lämmittämätön ja vesijohdoton, ennen sotaa rakennettu mummonmökki oli hänen tuleva liiketilansa.

– Suuren halauksen ja kiitoksen ansaitsee äitini Salli, joka on ollut todellinen hyvä haltija lastemme ja kotimme hoitamisessa, Auli kiittelee äitiään.

– Kyllähän sitä aika pääkkö saa olla, että tänne keskelle omakotialuetta lähtee kukkakauppaa pystyttämään, mutta minulla oli vahva visio siitä, että tulisin onnistumaan, Auli kertoo nyt kun kävelemme talvisessa pihapiirissä.

Ensimmäinen asiakas oli puolipakolla kahville pyydetty lenkkeilijä

Aivan noin vaan kaupantekoa ei voida omakotitontilla alkaa, vaan luonnollisesti siihen vaadittiin hyväksyntä niin naapureilta kuin viranomaisiltakin. Ovensa Aulin liike avasi loppusyksystä 1998.

Päivämäärä on jäänyt myös suomalaiseen urheiluhistoriaan, sillä samaisena päivänä Mika Häkkinen voitti ensimmäisen F1-maailmanestaruutensa. Auli muistaa hyvin kuulleensa uutisen avajaispäivän aamuna tukussa. Japanissa ajettu kisa kun ajeltiin Suomen aikaan jo aamuvarhaisella. Mitään varsinaista jonoa kaupan etupuolelle ei ollut avajaispäivänä muodostunut.

– Olin kuullut sellaisen vanhan väittämän, että jos ensimmäinen asiakas on mies, se tuo hyvää onnea. Niinpä minä tuosta kadulta miespuolisen kävelijän bongatessani lähes pakotin hänet sisään kahville. Ilmeisesti se toimi, sillä hyvin tämä on siitä lähtien mennytkin, Auli naurahtaa.

Lähielämyskohde

Aulin liikkeestä muodostui verraten nopeasti naapurustossa ja vähän kauempanakin hyvin tunnettu elämysmyymälä. Siis oikeastaan jopa jonkinlainen paikallisnähtävyys, jonka naapurustossa asuvat halusivat sisällyttää vähänkin kauempaa tulevien kyläilijöidensä matkaohjelmaan.

– Hyvä Haltija oli tunnelmallinen ja erilainen myymälä, ja huomioitavaa on sekin, että noihin aikoihin Suomessa ei ollut vielä lahjatavarakauppoja lähimainkaan samassa määrin kuin nykyään, hän kertoo. Pelkästään kukkiin kaupanteko ei tosiaan rajoittunut, sillä liikkeen valikoimaan kuuluivat myös lahjatavarat.

– Kävimme usein messuilla Saksassa hankkimassa lahjatavaraa myyntiin, Auli kertoo, kun kierrämme entisessä myymälässä. Sieltä löytyy edelleenkin melkoinen määrä erilaista sisustusrekvisiittaa, kuten erilaisia ruukkuja, maljakoita ja kukkakeijuja.

Monta moikattavaa

Kaukajärven ja Annalan naapurustoissa Aulin liike oli yleissivistykseen kuuluva asia. Hyvä sana myös kiiri. Esimerkiksi jouluisin melko kompaktin mökin ulkopuolella saattoi hyvinkin olla se alussa puuttunut jono- siis merkittävissä ajoin ennen minkäänlaisia koronarajoituksia.

– Useampikin on sanonut minulle, että hänen joulunsa alkoi vasta sen jälkeen kun hän oli käynyt Haltijan mökissä tähtitaivaan alla kuuntelemassa kauniita joululauluja, yrittäjä muistelee. Sen verran kauan Auli on ihmisiä palvellut, että asiointireissuilla riittää moikattavaa.

– Mieheni Seppo sitä joskus valitteli kauppareissulla, että me emme pääse ikinä pois täältä, kun sinun täytyy joka toisen vastaantulijan kanssa jäädä vartiksi puhumaan, Auli nauraa.

Floristiksi työn ohessa

Puutarhakoulun jo 80-luvulla käynyt Auli oli toki kukkakauppiaana oppinut kukkasidontaa, mutta lähti 2000-luvun alkuvuosina terävöittämään vielä taitojaan koulun penkille. Kun Ahlmanin oppilaitos aloitti jo alan kokemusta omaaville floristikoulutuksen, Auli osallistui siihen.

Vuoden mittainen koulutus lisäsi Aulin ammattitaitoa, mutta hyötypuolelle voi laskea myös sen myötä saadut kontaktit. Esimerkiksi yhteistyö oppilaitoksen kanssa on säilynyt aina näihin päiviin asti. Sen verran asetelma on tosin muuttunut, että itse aikaisemmin opiskellut Auli on tänä päivänä itse arvioimassa opiskelijoiden näyttötutkintoja.

– Viimeksi eilen olin seuraamassa näyttöä, ja kuukauteen mahtuu useampikin arviointi. Puutarhapuolen lisäksi olen ollut Ahlmanilla tekemässä myös yrittäjyyden arviointeja, hän kertoo ja myöntää, että nykyinen toimintamalli mahdollistaa tämän hyvin, sillä tilauksesta toimivalla liikkeellä ei ole säännöllisiä aukioloaikoja.

Auli Edelmann on itsekin parhaillaan koulutuksessa. Nyt opinahjona on Tampereen ammatillinen koulutuskeskus ja aiheena sisutussuunnittelu.

AULIN AIEMMIN kukkakauppana toiminut mummonmökki on nykyään varastotilaa. Täältä löytyy rekvisiittaa juhlien koristeluun.

Viisi vuotta vieraissa

Aulin tie johti hänet tutusta pihamökistä toviksi toisaallekin. Messukylän seurakunta oli rakennuttamassa vain vajaan kilometrin päähän uutta seurakuntakeskusta sekä sen viereen liikekeskusta. Ja kun paikallisesti hyvin tunnetulle kukkakauppiaalle tarjottiin sieltä liiketilaa, päätti hän tarttua tilanteeseen. Merkittävin muuttosyy oli se, että touhu oli paisunut koko ajan isommaksi.

– Seinät tulivat vastaan, ja esimerkiksi kukkalogistiikka, joka tarkoitti Hollannin rekan ilmaantumista tuohon pihaan alituisesti, herätti kiinnostuksen uusista tiloista, hän myöntää. Seuraavat viisi vuotta Hyvä Haltija toimikin niissä tiloissa.

– Myyntivolyymi oli luonnollisesti liikekeskuksessa isompaa, mutta niin olivat menotkin. Siinä vaiheessa ajattelin toisen myymälän perustamista, mutta pitkän harkinnan jälkeen päädyin muuttamaan liiketoimintaani. Näin sai alkunsa tilauskauppana toimiva Kukkasitomo Hyvä Haltija.

– Hyvin paljon niiden viiden vuoden aikana solmin asiakaskontakteja, jotka jatkuvat tänäkin päivänä, hän miettii.

Sidontatyöt tilauksesta

Tänä päivänä Hyvä Haltija ei noudata aukioloaikoja, vaan kukkasidontoja tehdään tilauksesta. Se puolestaan onnistuu soittamalla, sähköpostilla tai sosiaalisen median kanavissa.

– Ja jos jotain isompaa, kuten vaikka häiden kukituksia mietitään, niin asiakkaat tulevat käymään täällä, Auli esittelee.

Yrittäjän varsinainen kukkaverstas ei enää löydykään sieltä mummonmökistä, vaan kukkien käsittelyyn Aulilla on käytössä erillinen piharakennus. Sieltä löytyy kukkakylmiö, jossa yrittäjä pitää aina jonkin verran materiaalia. Lähes poikkeuksetta asiakas saa haluamansa kukat viimeistään seuraavaksi päiväksi.

– Aika hyvin tässä vuosien saatossa olen oppinut ennakoimaan kysynnän, ja Tampereella kun toimitaan, meillä on kaksi hyvää kukkatukkua Sarankulmassa, josta nopeasti täydennettyä varastoa, hän kertoo.

Haastattelupäivälle tilauksia ei ole ainakaan vielä tullut, mutta illan ohjelma on jo lukittu. Kylään on tulossa arvovieras, eli Aulin ja Sepon 2-vuotias pojantytär Malla, joka tulee tällä kertaa Mamman luokse peräti yökylään.

Yritysasiakkaiden suuri merkitys

Floristin työ on luonnollisesti vahvasti kalenterisidonnainen. Kukkia ostetaan eritoten pyhiin ja juhliin. Sesongeista työllistävin on joulu, sitten tulevat äitienpäivä, naistenpäivä, ystävänpäivä ja pääsiäinen.

Toisaalta pelkästään kalenterista löytyviin juhliin yrittäjän työt eivät rajoitu. Yritysasiakkaat muistavat työntekijöitänsä kimpuilla esimerkiksi syntymäpäivinä ja eläkkeelle lähtiessä. Liikevaihdollisesti yli puolet Hyvän Haltijan tuloksesta tuleekin yritysasiakkailta.

Työhönsä tyytyväinen

Yrittäjällä ei ole oman toimintansa suhteen tällä hetkellä mitään isompia muutosvisioita.

– Haluan keskittyä siihen, että pidän laadun niin kukkien, palvelun, osaamisen kuin kaiken muunkin kanssa korkealla tasolla, hän myöntää.

Yrittäjä myöntääkin olevansa erittäin tyytyväinen nykytilanteeseen, missä asiakkaita on aivan tarpeeksi, mutta ei kuitenkaan liikaa.

– Ilman aiempia kokemuksiani ensin Tammelassa ja myöhemmin sitten tuossa liikekeskuksessa en varmastikaan olisi yhtä onnellisessa tilanteessa, yrittäjä kertoo ja myöntää osuneensa aikanaan oikeaan ammattia valitessa

______________________________________________________________________________________________

Entäs se korona?

Kaikenlaisia juhlia ja yleisötapahtumia kovalla prosentilla peruuttanut tai siirtänyt korona on kurittanut loppujen lopuksi Aulin yritystoimintaa jopa yllättävän vähän.

– Meille tuli esimerkiksi pääsiäisenä aivan ennätyksellisesti kukkatilauksia ympäri Suomea, ja sama jatkui myös äitienpäivänä. Kokonaismyynnin osalta näistä molemmista sesongeista tulikin normaalivuotta vilkkaammat, yrittäjä kertoo. Juhlien peruuntuminen oli se, missä edellisvuosista tultiin alas.

–Hautajaisiin ja muistotilaisuuksiin meni normaalia vähemmän kukkia rajoitusten vuoksi.

Toinen selkeästi vuosimyyntiä piristänyt tekijä oli se, että koronan vuoksi kotiin jämähtäneet ihmiset hankkivat myös omiin koteihinsa kotikimppuja. Niitäkin ostettiin viime vuonna paljon tavallista enemmän.

– Kotoilu näkyi myös Honkasen Puutarhalla, missä käyn tekemässä keikkatyötä. Puutarhapuolella oli vilkas kevät ja kesä, kun ihmiset laittoivat pihojaan viihtyisiksi, Auli kertoo. Honkasen Puutarhan kanssa tehtävä työ ei sekään ole mikään uusi juttu, vaan Auli on tehnyt siellä hommia jo kymmenkunta vuotta.

– Kävelin itse aikanaan sinne ja ilmoittauduin olevani käytettävissä, näin alkoi tämä mukava työsuhde. On mukava tehdä monipuolisesti kaikenlaisia töitä Honkasella, ja parasta on mukava työporukka, täällä kotona kun tämä on yksin puurtamista.