Brassilihan tuonti harmittaa lähiruokayrittäjää, kotimaiset tuottajat eriarvoisessa asemassa
Viime päivinä puhuttanut Brasilian lihakohu herätti lähiruokayrittäjän nostamaan suomalaisia tuottajia koskevia epäkohtia esiin.
LähiPuoti Remes Oy:n Kimmo Remes kysyy, miksi maahan saa tuoda sellaista lihaa, jota täällä ei saa tuottaa.
– Suomalainen tuotanto on hyvin rajattua ja säänneltyä, mutta silti maahan saa tuoda tavaraa, joka on tuotettu ihan erilaisilla säännöillä kuin mitä laki sanoo suomalaisille tuottajille.
Kotimaiset tuottajat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa ulkomaisen tuottajan kanssa.
– Suomalainen tuotantomalli on lähtökohtaisesti hiukan kalliimpaa. Porsaansaparoa ei myöskään typistetä, eikä käytetä antibiootteja turhaan.
Asetus määrää suomalaisin menetelmin tuotettua lihaa valtion keittiöihin
Remeksen yritys palkittiin vuonna 2014 Vuoden Lähiruokateko -palkinnolla Lähi- ja Luomuruokamessuilla. LähiPuoti Remes on lähiruokatukku ja sen asiakkaita ovat ammattikeittiöt ja myymälät. Yritykseen kuuluu myös LähiPuodin Herkut -myyntipisteet kuluttajille.
Suuria brasilialaisia lihataloja on jäänyt kiinni mädän lihan viennistä. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran eilisen tiedotteen mukaan tähän mennessä ei ole saatu viitteitä siitä, että Suomen markkinoilla olisi kuluttajille vaarallista brasilialaista lihaa.
– Kyllä tämäntyyppinen kohu aina vaikuttaa kotimaisten tuotteiden kysyntään. Meillä on oma asiakaskuntanne, ja he ostavat sitä tiettyä tavaraa kauttamme oli kohuja tai ei, Kimmo Remes sanoo.
Hän muistuttaa, että Suomessa valtion keittiöissä pitää käyttää porsaanliha- ja broilerituotteita, jotka ovat suomalaisin menetelmin tuotettuja, esimerkiksi liha ei saa olla nokkatypistettyä broilerinlihaa. Mutta kuntasektorilla hankintaohje on vielä suositusasteella.
Kotimaisen lihan alkuperän pystyy jäljittämään tilalle asti ja teurastuserään asti.
Laskelmia hankintojen keskittämisestä lähialueelle
Remes kertoo, että Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa on laskettu julkisten keittiöiden paikallisten ostojen aluetaloudellisia vaikutuksia. Remes on ynnäillyt laskelmia.
– Jos Kanta-Hämeen kunnat keskittäisivät hankinnoistaan lähialueen tuotteisiin yhteensä kaksi miljoonaa euroa per vuosi, toisi se alueelle suoraan 20 ja välillisesti 48 uutta työpaikkaa. Tuloveroja kunnat saisivat noin 340 000 euroa vuodessa.
– Työllistävä vaikutus vaihtelee jonkin verran alueittain, eli siinä on otettu huomioon muun muassa tuotantopaikat.
Hän kertoo, että esimerkiksi Jokioisissa ja Tammelassa lähiruoan osuus tällä hetkellä on noin 20 prosenttia kaikista elintarvikehankinnoista.
LähiPuoti Remeksen kehittämä aluetukku -toimintamalli tarkoittaa, että tuotteet hoituu yhdellä tilauksella, yhdellä toimituksella ja yhdellä laskulla suoraan tilalta asiakkaalle.
Riikka Koskenranta
