Brexitistä jopa reilun 100 miljoonan lisäkustannukset suomalaisyrityksille | Yrittajat.fi

Etsi

Maailma

Brexitistä jopa reilun 100 miljoonan lisäkustannukset suomalaisyrityksille

Brexit muuttaa Britannian ja EU:n välisen tavarakaupan tulliselvitysmenettelyt aiempaa raskaammiksi. Tilanne muuttuu myös vähemmän kauppaa käyville yrityksille, joilla on tällä hetkellä tiettyjä vapautuksia.

Brexit tarkoittaa sitä, että tavarakaupassa Britannian ja EU:n välillä otetaan käyttöön samanlaiset tulliselvitysmenettelyt kuin muussakin EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden välisessä tavarakaupassa, kertoo Tulli tiedotteessaan.

Nykyisin Britannian ja EU:n välillä on käytössä sisäkaupan tilastoilmoitus, joka on kuukausittain jälkikäteen annettava ilmoitus käydystä tavarakaupasta.  Brexitin myötä niin sanottu Intrastat-ilmoitus korvautuu tulli-ilmoituksilla. Vähemmän kauppaa käyvien yritysten ei ole tähän mennessä tarvinnut antaa edes Intrastat-ilmoitusta. Brexitin jälkeen myös näiden yritysten kauppatavarat on tulliselvitettävä.

Lisäkustannuksia yrityksille useita kymmeniä miljoonia – jopa reilut 100 miljoonaa

Tulli arvioi, että brexitin jälkeen suomalaiset yritykset joutuvat tekemään noin 233 000 uutta tuonti-ilmoitusta ja noin 36 000 uutta vienti-ilmoitusta Britannian ja Suomen välisessä kaupassa. Tästä aiheutuu yrityksille lisäkustannuksia arviolta vähintään 12–23 miljoonaa euroa ja enintään 60–115 miljoonaa vuodessa.

Britannian kauppa EU-maiden kanssa on ollut tullitonta.

– Jatkossa eri tavaroille voidaan määrätä tuonnissa omat tullitasonsa sen mukaan, mihin brexit-neuvotteluissa päädytään.  EU:n tullitaso on keskimäärin 1,5 prosenttia, mutta se vaihtelee tuotteittain ja alkuperämaan perusteella, tiedotteessa kerrotaan.  

Britannian kaupassa sovellettaviin tullitasoihin voi vaikuttaa myös Britannian mahdollinen uudelleen liittyminen Euroopan vapaakauppajärjestö Eftaan, johon kuuluvat Norja, Islanti ja Liechtenstein sekä Sveitsi. Sveitsi ei kuitenkaan kuulu Eta-sopimukseen, joka muodostaa Efta- ja EU-maiden yhteisen vapaakauppajärjestelyn.

Suomi-Britannia-kaupassa otetaan käyttöön passitus ja tullivarastointi

Tuonti- tai vienti-ilmoitusten lisäksi Suomen ja Britannian välisessä kaupassa joudutaan jatkossa noudattamaan muitakin tullimuodollisuuksia, kuten passitusta, tullivarastointia, väliaikaista varastointia ja jalostusmenettelyjä.

Kaikki tulli-ilmoitukset, matkustajien antamia tulli-ilmoituksia lukuun ottamatta, on vuoden 2020 alusta alkaen annettava sähköisesti. Suomen tulli käsittelee ilmoitukset pääosin automatisoidusti huolintaliikkeiden ja yritysten tietojärjestelmien välisenä sanomaliikenteenä.

Britannian tullilta uudistus vaatii merkittävästi enemmän. Haasteena on tullilainsäädännön uudistaminen sekä koko Britannian EU-kaupan siirtäminen tulliselvityksen piiriin. Britannian tavarakaupasta EU:hun suuntautuu noin 50 prosenttia. Suomen tullin uskoo, että edellytykset logistiikan toimimiselle myös brexitin jälkeen ovat hyvät.

Vuonna 2016 Britannian osuus Suomen viennistä oli viisi prosenttia, tuonnista kolme prosenttia ja koko tavaroiden ulkomaankaupasta neljä prosenttia. Tavaravientiä Suomesta Britanniaan harjoitti vuonna 2016 lähes 2500 yritystä ja tavaratuontia Britanniasta Suomeen noin 14 900 yritystä.

Suomen vienti Britanniaan on perinteisesti ollut hyvin metsäteollisuusvaltaista.

Yrittäjäsanomat