Etsi

Omistajanvaihdokset

Asiantuntija: Yrityskauppojen esteenä on heikko tuloskunto

Omistajanvaihdoksista puhumista ei voi jättää vain yli 55-vuotiaille. Silloin ollaan myöhässä.

Suomen Yrittäjien valtakunnallisen omistajanvaihdoshankkeen projektipäällikkö Mika Haavisto listaa myyjien ja ostajien kokemat suurimmat ongelmakohdat.

– Myyjät kertovat ongelmiksi jatkajan löytymisen ja arvonmäärityksen, Mika Haavisto kertoi marraskuun lopulla ilmestyneessä Yrittäjäsanomissa.

– Ostajalla ongelmia on myyjän löytymisessä, toisena arvonmäärityksessä ja sitten rahoituksessa.

Miksi näin? Haavisto esittää muutamia huomioita pullonkauloista.

– Yritykselle ei löydy ostajaa, jos yrittäjä ei koskaan aseta yritystään myyntiin. Arvonmääritys taas on ostajalle ongelma siksi, että hintapyynnöt ovat usein perusteettoman korkeita suhteessa yrityksen tuloskuntoon.

– Rahoitus tulee ongelmaksi, jos osoittautuu, että kauppa on rahoittajan kannalta heikko. Meillä pitäisikin olla enemmän hyvässä iskussa olevia yrityksiä, ja niiden pitäisi olla koko ajan avoimessa myynnissä.

Suomen Yrityskaupat Oy:n toimitusjohtaja Juha Rantanen arvioi, että yrityskauppoja tapahtuu vuosittain noin 2000. Finnvera arvioi määräksi 2000–3000.

Yrityskaupan rahoitus menee Rantasen mukaan koko ajan vaikeammaksi johtuen muun muassa pankin sääntelyn lisääntymisen vuoksi. Rantanen tuo esiin verotuksellisen epäkohdan tilanteissa, joissa kauppahinta maksetaan useammassa erässä.

Kun maksu useassa erässä

– Kun kauppahinta sovitaan maksettavaksi useammassa erässä ja erät tiedetään, verottaja verottaa sen heti, tulevienkin erien myyntivoiton veron. Jos eriä ei tiedetä, eli ne ovat sidotut vaikkapa liikevaihtoon, silloin verottaja verottaa, kun erät maksetaan.

– Tämä toinen malli on pitkälti ostajan käsissä. Siksi myyjät eivät yleensä suostu, kun eivät voi vaikuttaa tulokseen. Rahoituksen vaikeutta lisää myös, että yritykset ovat entistä enemmän tietointensiivisiä ja yrityksen arvo tulee tuottopohjaisesti, jolloin heillä ei ole pistää sinne realisoitavaa vakuutta.

Rantanen painottaa, että olisi hyvä, jos myyjät lähtisivät mukaan rahoituspakettiin.

– Mutta myyjä ei monesti lähde, kun joutuisi maksamaan verot sellaisesta rahasummasta, jota ei ole vielä saanut. Myyjää voitaisiin kannustaa siten, että maksaisi verot vain siitä, mitä on saanutkin.

Esimerkki onnistuneesta omistajanvaihdoksesta

Helsingin Kurottajapalvelu Oy:n perustajalla Mika Ruotsalaisella oli yhtenä vaihtoehtona pillien pussiin laittaminen ja koneiden myyminen. Perustaja Mika Ruotsalainen myi perustamansa yrityksen liiketoimintakaupalla kesäkuussa.

– Se on käytetyn arvon ostoa. Vasta sitten kun arki alkaa, tulee pikkuhiljaa selväksi, mihin olet lähtenyt, sanoo jatkaja Jaakko Hakula reilun puolen vuoden yrittäjäkokemuksella.

Hakula on kauppatieteiden maisteri Vaasan kauppakorkeakoulusta. Hän ei ollut aiemmin ajatellut, että olisi joskus ”konepuolen yrittäjänä tankkailemassa vehkeitä”. Helsingin Kurottajapalvelu Oy:n toinen ostaja, osaomistaja Jarkko Lähdeniemi ja Hakula tutustuivat entisellä työnantajalla Cramo Finland Oy:lla, jossa he vastasivat Etelä-Suomen-myynnistä. Lähdeniemi on toiminut aiemmin myös verhoomoyrittäjänä. 

Yritys on nyt uudessa omistuksessa palkannut yhden uuden työntekijän entisten neljän henkilön lisäksi. Yrityksen liikevaihto viime tilikaudella oli 700 000 euroa. Uudella perustetulla yhtiöllä on vahva tase koneista ja kalustosta.

Rahoitus kasaan

Miten rahoituspaketti syntyi?

– Myyjällä oli hintapyyntö, josta lähdimme hommaa neuvottelemaan ja eri skenaarioita miettimään. Me käytimme omia neuvonantajiamme hinnan määrityksessä. Pieniä yhtiöitä ei voida hinnoitella pelkästään käyttökatteella, Jaakko Hakula kertoo.

Rahoituksen järjestyminen vei kaikkinensa puoli vuotta. Kun yrityksen liiketoiminta myydään, yhtiö saa rahat ja maksaa myös verot. Jos yrittäjä myy omistamansa osakkeet tai osuudet, verot maksaa yrittäjä itse.

– Yrityskaupassa aikaa meni yllättävän paljon ennen kuin päästiin loppupisteeseen. Minulla oli lakimies apuna, ja kirjanpitäjältä kyselin jonkun verran. Kyselin myös neuvoa ihmisiltä, jotka olivat aikoinaan myyneet firmansa. Rahoitusta haettiin, jotain pientä takaiskua tuli ja siksi aikaa kului, perustajayrittäjä Mika Ruotsalainen kertoo.

Kuva: Niklas Strengell

Kuvassa: Jaakko Hakula, Jarkko Lähdeniemi ja Mika Ruotsalainen.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi