Etsi

Yle: Puolet yrityksistä kärsii työvoimapulasta – Mikä lääkkeeksi?

Ylen kyselyssä lähes puolet pk-yrityksistä sanoo kärsivänsä työvoimapulasta. – Ei tällainen tilanne voi jatkua, että on samaan aikaan työvoimapulaa ja työttömyyttä. Tarvitsemme työmarkkinoiden uudistuksia ja sosiaaliturvan kannustinloukkujen purkamista, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Ylen kyselyyn vastasi noin 1200 Suomen Yrittäjien jäsenyritystä, joista 540 eli 44% kertoi kärsineensä työvoimapulasta. Ylen kyselyn vastaukset ovat hyvin samanlaiset kuin Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrissa maaliskuussa.

Työvoimapulaa on ekonomisti Malisen mukaan kaikilla aloilla ja kaikilla alueilla, mutta erityisesti Uudellamaalla ja ammattiryhmistä esimerkiksi myyntihommissa ja rakennusalalla.

Mieluummin päivärahojen ja tukien varassa

Ylellä useat yrittäjät kertovat, että moni työtön pysyy mieluummin päivärahoilla ja tuilla kuin lähtee töihin.

– Ihmiset laskevat hyvin tarkkaan, kannattaako lähteä töihin, koska menettävät tuet. Useimmiten tukien menettäminen on ollut syynä, ettei työtä oteta vastaan, sanoo grilliyrittäjä Keminmaalta Ylen haastattelussa.

– Aiemmin Suomessa oli vahva kulttuuri, että käytiin töissä siellä missä töitä on tarjolla, esimerkiksi rakennusalalla. Tapa liikkua työn perässä on vähentynyt, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Hän ymmärtää, että varsinkin perheelliselle on raskasta olla viikot töissä toisella paikkakunnalla. Malinen kuitenkin muistuttaa, että Suomessa on alueita, joilla työpaikkojen määrä on pysyvästi alentunut. Pitää luoda kannusteita työn tarjontaan ja työn vastaanottamiseen.

Kannustinloukkuja pitää purkaa

– Sosiaaliturvan kannustinloukkuja pitää pystyä purkamaan. Jos tuet ovat niin hyviä, että tosiasialliset tulot laskevat työn vastaanottamisen vuoksi esimerkiksi matkakustannusten takia, ei ole ihme, että on työvoimapulaa, analysoi ekonomisti Malinen.

–Työn tekemisen pitää olla aina kannattavampaa kuin työttömänä olemisen, Petri Malinen painottaa.

Myös asenneongelmaa löytyy ja työmoraalissa on parannettavaa. Näin uskoo ainakin kotihoitopalveluita tarjoavan Alina Hoivatiimin ketjujohtaja Satu Jäntti, joka tarjosi vakituista kokoaikaista työtä osa-aikaiselle työntekijälleen.

– Työntekijä sanoi suoraan, että jää mieluummin työttömyyspäivärahalle, jotta hänelle jää aikaa harrastamiseen. Minusta se kuulostaa aikamoisen pahalta, ei mikään hyvinvointivaltio kestä tuollaista, Jäntti sanoo Ylen haastattelussa.

Mallia Tanskasta?

Ekonomisti Petri Malisen mukaan nopeita ratkaisuja ei ole eikä lyhyellä aikavälillä tule win-win tilanteita. Työmarkkinoiden ongelmaan pitää kuitenkin tarttua mahdollisimman nopeasti.

– Eikä tämä asia hoidu sillä, että maksetaan vaan isompaa palkkaa. Alhaisen tuottavuuden töissä työntekijästä pitää syntyä lisäarvoa enemmän kuin kustannusten verran, Malinen muistuttaa.

Suomi ei ole ainoa työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan ongelmista kärsivä hyvinvointivaltio. Mistä maasta voi katsoa mallia?

–Tanskassa on kannustava työvoimapolitiikka, Saksassa on tehty isoja työmarkkinauudistuksia, Ranskassa niitä tehdään parhaillaan, ekonomisti Malinen luettelee.

Tanskaa pidetään aktivointimallin jonkinlaisena mallimaana. Siellä yhteiskunnan puolelta on myös laitettu ”reilusti paukkuja” aktiivimalliin, muun muassa henkilökuntaan, neuvontaan ja koulutuksiin.

– Ei ole kestävä ratkaisu, jos yhteiskunta ei satsaa resursseja aktivointiin, varsinkin alkuvaiheessa, jolloin siitä on eniten hyötyä, Malinen sanoo ja viittaa Suomen aktivointimalliin ja sen nostamiin negatiivisiin reaktioihin.

SY vaatii työmarkkinoiden uudistamista

Suomen Yrittäjät antoivat pääsiäisen alla esityksensä hallituksen kevään 2018 kehysriiheen. Esityksessä painotetaan, että työvoimapula rajoittaa kasvua yli puolella yrityksiä.

”Työllisyysaste pitää nostaa tulevalla vaalikaudella vähintään 75 prosenttiin. Se vaatii työmarkkinauudistuksia. Pikkutemput eivät riitä”, todetaan SY:n kannanotossa.

Paikallista sopimista on edistettävä, työaikalakia ja vuosilomalakia on uudistettava ja turhaa sääntelyä purettava, SY toteaa.

Katso Suomen Yrittäjien esitykset hallituksen kehysriiheen täältä.

Jari Lammassaari