Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Digi

Näin valokuvaamoyrittäjä selvisi digimurroksesta: Investointi 186 000 euron laitteeseen kannatti

Valokuvaamoista valtaosa hävisi, kun filmikuvien kehittäminen loppui ja tilalle tulivat digitaalikamerat. Rovaniemeläinen Kimmo Pallari on yksi selviytyjistä.

Roifoton yrittäjä Kimmo Pallarin yrittäjyys on jatkunut jo 20 vuotta. Suurimman osan elämäntyöstään hän on tehnyt valokuvien kehityksen parissa.

Kehittäminen loppui kuin seinään 2000-luvun aliusa, kun digitaalikamerat alkoivat yleistyä. Kuluttajien käyttäytyminen muuttui lähes yhtä nopeasti. Yhä harvempi marssi enää valokuvaamoon filmirullien kanssa.

– Siirtymä oli aika raju. Ensimmäisenä filminvalmistajista tipahti Agfa, sitten Kodak. Suurista on jäljellä enää Fuji, Pallari kuvailee digitalisaation vaikutuksia.

– Suomessa oli 2000-luvun alussa noin 800 valokuvausliikettä. Tällä hetkellä niitä on reilusti alle 200. Ne, jotka lähtivät heti mukaan digitaalisuuteen, selvisivät.

Mies ei jäänyt surkuttelemaan vaan päätti siirtyä nopeasti digitaaliseen kuvalaboratorioon vuonna 2002. Hinta oli kova.

– Se oli iso investointi. Nolla-alvilla hinta oli 186 000 euroa. Sillä rahalla olisi saanut omakotitalon.

Filminkehityskoneestas ei kuitenkaan luovuttu. Se toimii vielä tänäkin päivänä ja kuvia kehitetään muutaman kerran viikossa.

"Kuva voidaan painaa mihin tahansa"

Digitaalisuus on muuttanut paitsi kuvien käyttöä, myös Pallarin toimintaa yrittäjänä. Aluksi piti satsata kunnolla markkinointiin.

– Piti herättää ihmiset, että he tajuavat tulla valmistamaan digikuvia. Piti kertoa että vaikka kuvan näkee kameran ruudulla, siitä voi tehdä myös valokuvia. Alkuvaiheessa myin digikameroita ja annoin sen mukana 50 euron lahjakortin kuvanvalmistukseen.

Kameroiden myyminen ei enää nykyään kannata. Pallarin valikoimissa on erilaisia lisävarusteita.

– Aluksi näin digitaalisuuden uhkana mutta hyvin pian myös mahdollisuutena. Digitaalisuus antoi aivan erilaiset mahdollisuudet kuvan käyttöön. Kuvia voidaan painaa lähes mihin tahansa, vaikka metalliin. Suurkuvatulostimilla tehdään isoja canvas-tauluja paikan päällä liikkeessä. Kaiken kaikkiaan kuvan käyttö on monipuolistunut.

Kuvat säilyvät yhä harvemmalla

Samaan aikaan kuvia napsitaan enemmän kuin koskaan. Pallari harmittelee trendin mukanaan tuomaa kertakäyttökulttuuria.

– Kuluttajille on hyvä kertoa, että tärkeät kuvat olisi hyvä ottaa talteen, jotta ne säilyisivät. Suurin osa ei tee kuvilleen mitään ja ne häviävät kovalevyn tai puhelimen vaihtamisen mukana. Sitten on niitä, jotka haluavat edelleen kuvista paperiversiot.

Digitalisaatio on muuttanut Pallarin liiketoimintaa siten, että hän kuvaa itse aikaisempaa enemmän. Studiokuvaukset ovat lisääntyneet. Myös passikuvat ovat tärkeä osa bisnestä.

– Omassa työssä Photoshop on mullistanut kuvan käytön. Kuvaa pystytään muokkaamaan miten vain. Vanhoja kuvia voidaan entrata ja pelastaa niistä värivirheitä.

Kimmo Pallari kertoi kokemuksistaan Yrittäjän Digikoulussa Rovaniemellä.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi