Etsi

Talous

Sahayrittäjät huolissaan: ”Juuri ja juuri nollatulos” – Metsäjäteillä menee sen sijaan kovaa

Havusahatavaran kysyntä on maailmalla vahvaa.  Siitä huolimatta itsenäinen sahateollisuus pääsi juuri ja juuri nollatulokseen.

Näin kertoo Sahateollisuus ry medioille lähettämässään tiedotteessa kaksi viikkoa sitten. Liitto toi esiin huolensa suomalaisen sahateollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn romahtamisesta hyvästä vientikysynnästä ja hinnankorotuksista huolimatta.

– Kilpailijamaissa sahat tahkoavat ennätystuloksia. Koko metsäteollisuudessa eletään huippusuhdannetta. Kolme Suomen suurinta metsäyritystä tekivät yli kymmenen prosentin liiketulosta vuonna 2017. Erinomainen tulos perustui suurelta osin sellun rajuun hinnannousuun, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori toteaa.

Sahateollisuus huomauttaa, että yksityinen puunostaja Junnikkala Oy on kuitenkin ilmoittanut keskeyttävänsä puun oston. Sahojen mielestä syynä hinnan nousuun on se, että sellutehtailla on raaka-ainepula ja sahatukkia menee myös sellukattiloihin.

Sahateollisuuden kansainvälinen kilpailukyky on romahtanut sahatavaran hyvästä vientikysynnästä ja hinnankorotuksista huolimatta.

Yle uutisoi eilen illan uutislähetyksessä sahojen ahdingosta. Uutisessa todettiin, että syksyllä saatetaan nähdä sahojen pudotuspeli. Yle Uutisten mukaan huolimatta Suomen isojen metsäyritysten ennätystuloksista, sahoilla sellubuumi on näkynyt rajuna tukin hinnan nousuna.

Sahatavaran hinta ei ole noussut siinä missä sellun.

– Elämme sahatavaran globaalia korkeasuhdannetta, ja tavara menee kaupaksi. Kilpailu on kuitenkin kovaa emmekä ole saaneet siirrettyä korkeita tukin hintoja sahatavaran hintoihin, Koskisen Oy:n sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck kertoi Yle Uutisille.

Koskisen Oy palkittiin valtakunnallisella Yrittäjäpalkinnolla vuonna 2016.

Kuitupuun ostajia käytännössä kolme ja tukin ostajia kymmeniä

Merivuori selittää tiedotteessa markkinatilannetta.

– Metsäintegraatit käyttävät käytännössä kaiken markkinoille tulevan kuitupuun. Sen sijaan osuus tukin käytöstä on vain puolet itsenäisten sahojen käyttäessä toisen puolen. Näin ollen metsäjäteille lankeaa koko lasku kuitupuun mahdollisesta hinnannoususta, mutta vain puolet tukin hinnan noususta.

Kuitupuun ostajia on käytännössä kolme ja tukin ostajia kymmeniä. Kuitupuun kysyntä on kasvanut, mutta tukin hinta on kääntynyt rajuun nousuun.

Sahojen kilpailuasema kärsii myös energia- ja ilmastopolitiikasta

Sahateollisuuden mukaan metsänomistajat pyrkivät maksimoimaan kantorahatulonsa. On helpompi kilpailuttaa kymmenien ostajien markkinalla tukin hinta kuin kolmen ostajan markkinalla kuitupuun hinta.

– Laskun maksaa itsenäinen sahateollisuus. Kuitupuuta tuodaan myös ulkomailta, lähinnä Baltiasta ja Venäjältä. Tuontipuu on huomattavasti kotimaista kalliimpaa. Lisäksi jopa tukkia keitetään selluksi. Näin puolustetaan kotimaisen kuitupuun alhaista hintaa.

Sahateollisuus huomauttaa, että sahojen kilpailuasema kärsii myös energia- ja ilmastopolitiikasta. – Uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävä tukipolitiikka on vääristänyt sahojen purun ja kuoren markkinat ja hinnat ovat pudonneet. Koska jakeet ovat muun tuotannon ohessa syntyviä sivutuotteita, valuvat niistä aiheutuneet kassavirtamenetykset suoraan sahojen tuloslaskelman viimeiseltä riviltä.

Metsäteollisuudelle ohjatut kansainvälistä kilpailukykyä takaamaan tarkoitetut tukijärjestelmät on suunnattu vain suurteollisuudelle, Sahateollisuus ry toteaa.

– Energiaveroleikkuri ja päästökauppakompensaatio ovat erinomaisia esimerkkejä tuista, jotka hyödyntävät lähes yksinomaan metsäintegraatteja.

Sahateollisuus ry on vuonna 1945 perustettu itsenäisen sahateollisuuden etujärjestö. Yhdistyksellä on 34 jäsenyhtiötä, joiden osuus Suomen sahatavaran tuotannosta on noin puolet. 

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi