Etsi

Sote

”Terveysalan yrittäjä ei ole uhka kenellekään – päinvastoin”

Lääkäripalveluyritysten (LPY) mukaan sote-keskustelu vinoutuu pahasti, jos  viitataan pääsääntöisesti alan suuriin yrityksiin.

LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen muistuttaa, että valtaosa terveyspalvelualan yrityksistä on pieniä, alle kymmenen henkeä työllistäviä. Alalle syntyy myös startup- ja kasvuyrityksiä.

– Asiasta muistuttaminen on tärkeää siksi, että useat sote-keskustelijat näkevät yksityisen palvelutuotannon suurena uhkana julkiselle palvelujärjestelmälle. Lisäksi keskustelussa viitataan lähes pääsääntöisesti alan suuriin yksityisiin. Tällöin keskustelu vinoutuu pahasti, toiminnanjohtaja Partanen toteaa.

Partasen mukaan tyypillinen terveyspalvelualan yrittäjä on ammattilainen, joka tekee ankarasti työtä ja työllistää itsensä lisäksi muutaman muun henkilön.

– He ovat siis juuri sellaisia perusyrittäjiä, jollaisia Suomeen haluttaisiin lisää. Yhteiskunnan pitää huolehtia, että myös näillä yrityksillä on edellytykset toimia. Terveyspalvelualan yrittäjä ei ole uhka kenellekään – päinvastoin, Ismo Partanen sanoo.

–Mitään tukirahaa yksityisille alan yrityksille ei olla vaatimassa, mutta palveluiden järjestämisestä vastaavien viranomaisten pitää käyttää laajemmin yksityisiä palveluita julkisen palvelutuotannon tukena ja täydentäjänä. Se olisi kansalaisten ja koko yhteiskunnan etu, kertoo Tiimiken / Vääksyn Lääkärikeskus Oy:n toimitusjohtaja ja LPY:n hallituksen jäsen Tiina Wangel.

Yritysten palveluita hyödynnetään liian vähän

Nykyisin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat ja osittain kuntayhtymät. Järjestämisvastuu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että niiden pitäisi tuottaa kaikki palvelut itse. Palveluita voi ja kannattaa hankkia yrityksiltä ja järjestöiltä aina silloin, kun se on edullisempaa tai vaikuttavampaa.

– Yritysten tarjoamia palveluita hyödynnetään kuitenkin aivan liian vähän. Esimerkiksi terveyspalveluista kunnat ja kuntayhtymät hankkivat vain noin viisi prosenttia yksityisiltä tuottajilta, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo.

Palveluseteleitä on voinut käyttää myös terveyspalveluissa jo vuodesta 2009 lähtien. Kokemukset palveluseteleistä ovat olleet hyviä, mutta Partasen mukaan niiden käyttö on silti ollut vähäistä: vain alle prosentin luokkaa julkisten terveyspalveluiden kokonaismäärästä.

– Kunnilla on paljon tehostamisen varaa yksityisen sektorin terveyspalveluiden käytössä. Niiden kannattaa hyödyntää yksityisen sektorin resursseja ja osaamista järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Oman tuotannon kustannukset pitää selvittää ensin ja käyttää yksityisiä toimijoita aina, kun se on perusteltua, Tiina Wangel esittää.

toimitus(at)yrittajat.fi