Yrittäjien työterveyshuollon puitesopimuksella hyvä alku – kattavuudessa parannettavaa
Työterveyshuollon järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Yrittäjän täytyy pitää huolta myös itsestään.
Yrittäjien työterveyshuollossa on paljon parannettavaa. Työnantajayrittäjistä 75 prosenttia ja yksinyrittäjistä 23 prosenttia oli työterveyshuollon piirissä vuonna 2017.
Työterveyshuolto on paitsi lakisääteinen velvollisuus työnantajalle myös tärkeä osa työhyvinvoinnin ylläpitoa ja pitkien sairauslomien ennaltaehkäisyä.
– Tietoisuus työhyvinvoinnista on yleisesti kasvanut, mutta resurssit asioiden hoitamiseen ovat vaihtelevat. Mitä pienempi yritys, sitä tärkeämpi on jokaisen henkilön työkyky yrityksen toiminnalle. Koko yrityksen työkyky saattaa olla vaakalaudalla, jos työntekijä tai yrittäjä itse joutuu pitkälle sairauslomalle, Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö ja tutkija Helena Palmgren sanoo.
Hän toteaa, että palkansaajien työhyvinvoinnista puhutaan paljonkin. Yrittäjien hyvinvointi maan taloudelle ja kilpailukyvylle on äärimmäisen tärkeää, mutta siitä ei pidetä riittävästi huolta. Toimivan työterveyshuollon järjestäminen on kuitenkin ollut pienyrittäjälle monimutkaista. Koko työterveyshuollon käsite on osalle hämärä, eivätkä kaikki yrittäjät hahmota sen eroa perusterveydenhuoltoon. Yksi hankaluus on ollut lain velvoittaman terveyshuollon kilpailuttaminen ja hankkiminen käytännössä.
Palveluntarjoajat ovat perinteisesti tarjonneet palvelupakettejaan suurille yrityksille, ja vaikka pienempi toimija saisikin tarjouksia, niiden sisällöt eivät ole yhteismitallisia, mikä hankaloittaa vertailua.
Suomen Yrittäjät ja Työterveyslaitos ovat tehneet yhteistyötä hankkeessa, jonka tarkoitus on ollut madaltaa yrittäjien ja heidän työntekijöidensä kynnystä päästä työterveyshuollon piiriin. Yrittäjien alue- ja toimialajärjestöt ovat työterveyslaitoksen tuella laatineet puitesopimuksia työterveyshuoltoa tarjoavien palvelutarjoajien kanssa. Niissä palvelut ovat tarkasti määriteltyjä sisällöltään, jotta lain edellyttämät asiat tulevat katetuiksi. Yksittäisen yrittäjän ei tarvitse vertailla ja kilpailuttaa sopimuksia, sillä yrittäjäjärjestön jäsen saa valmiiksi neuvotellun paketin.
– Saan viikoittain yrittäjiltä kysymyksiä työterveyshuollon järjestämisestä. Kysyn aina ensimmäisenä, ovatko he Yrittäjien jäseniä, Palmgren sanoo.
Kentältä on kuulunut kiitosta ja moitteitakin. Useimmiten yrittäjät ovat tyytyväisiä työterveyshuollon palveluihin, mutta osalle työantajayrittäjistä työterveyshuolto on lakisääteinen pakko ja kuluerä. Puitesopimus sisältää lain mukaiset, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palvelut ja työterveyshuollon sairaanhoidon. Naistä palveluista saa Kelan korvauksia. Yrittäjä voi valita molemmat tai vain ennaltaehkäisevät palvelut. Paketin lisäksi yrittäjä voi halutessaan myös muita palveluita.
– Meillä on ollut tässä oikein hyvä alku. Työterveyshuoltoa tarjoavat tahot ovat aktivoituneet ja kattavuus on parantunut. Kehitettävää toki löytyy. Puitesopimus on uusi asia myös palveluita tarjoaville, eli prosessia on varmasti mahdollista sujuvoittaa ja sopimuksia selkeyttää. Yksi aluejärjestö jätti puitesopimuksen solmimatta, kun se ei saanut tehtyä mieleistään sopimusta. Se on mielestäni aivan hyväksyttävää, sillä järjestöt ajavat jäsentensä etua, eikä epäsuotuisaa sopimusta kannata sopia, Palmgren sanoo.
Viestinnässä ja kattavuudessa on kehitettävää, mutta Palmgren kiittelee alue- ja toimialajärjestöjä viestinnästä kanavissaan ja asian edistämisestä, sillä asia on vaikea ja tärkeä.
Elina Hakola
