Etsi

Laki

Uusi työaikalaki hyväksyttiin – mitkä asiat muuttuvat?

Uusi laki mahdollistaa joustavammat ja liukuvammat työajat sekä työaikapankin. Järjestäytymättömien yritysten paikallisen sopimisen kiellot säilyvät laissa edelleen.

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona esityksen uudeksi työaikalaiksi. Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Lain tavoitteena on saattaa työaikalaki ajan tasalle, jotta se vastaa yritysmaailmassa ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia.

Laissa säädetään muun muassa uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista, lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sekä muutoksista liukuvaan työaikajärjestelyyn. Muutoksilla pyritään varmistamaan joustavat työaikajärjestelyt erilaisten työnantajayritysten tarpeisiin sekä toisaalta helpottamaan työntekijöiden työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.

Pääperiaatteiden osalta uudistuksessa on kuitenkin pidättäydytty voimassa olevan työaikalain sääntelytavassa.

Ei riittäviä muutoksia

– Uudessa laissa on monia askeleita oikeaan suuntaan. Kokonaisuutena uudistus ei kuitenkaan tuo työaikasääntelyyn sellaisia muutoksia, jotka riittävällä tavalla huomioisivat yritystoiminnan ja työntekotapojen muutokset sekä tulevaisuuden työhön liittyvät tarpeet, toteaa Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan nyt hyväksytyt muutokset eivät myöskään riittävällä tavalla vastaa uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin yksinkertaistaa sääntelyä sekä vähentää sen noudattamisesta ja valvonnasta aiheutuvia yritysten ja hallinnon kustannuksia.

Liukuva työaika ja työaikapankki

Uuden lain säännöllistä työaikaa koskevat säännökset mahdollistavat nykyistä joustavammista työajoista sopimisen työnantajan ja työntekijän välillä. Myös liukuvasta työajasta saa jatkossa sopia nykyistä väljemmissä puitteissa.

Jatkossa kaikilla työpaikoilla on mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankki riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Työaikapankilla tarkoitetaan järjestelmää joka sovittaa yhteen työ- ja vapaa-aikaa. Työaikapankissa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahallisia etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa.

– Hyvää uudistuksessa on erityisesti liukuvien työaikajärjestelyiden käyttömahdollisuuksien lisääminen, Rytkönen sanoo.

Hyvä asia on hänen mukaansa myös uuden joustotyöaikamallin mahdollistaminen sekä se, että sellaiset yritykset, jotka eivät sovella mitään työehtosopimusta, voivat käyttää laajemmin keskimääräisen työajan järjestelyitä.

– Nykylainsäädännössä on ollut epäselvyyksiä sen osalta, voivatko järjestäytymättömät yritykset ottaa käyttöön yleissitovan työehtosopimuksen mukaista työaikapankkia. Siksi työaikapankin käyttöönotosta säätäminen lain tasolla lisää selkeyttä ja on ehdottomasti tarkoituksenmukainen muutos.

Järjestäytymättömät työnantajat ja työntekijät epätasa-arvoisessa asemassa

Uusi työaikalaki ei sisällä muutoksia paikallisen sopimisen yleisiin periaatteisiin. Jatkossakaan yleissitovaa työehtosopimusta noudattava työnantaja ei saa tehdä paikallisia sopimuksia muutoin kuin säännöllisen työajan järjestelyiden osalta. Niin kutsutut järjestäytymättömien yritysten paikallisen sopimisen kiellot säilyvät laissa edelleen.

– Hallitusohjelmaan oli selkeästi kirjattu yleissitovaa työehtosopimusta noudattavien työnantajien saattaminen yhdenvertaiseen asemaan järjestäytyneiden työnantajien kanssa myös muun kuin säännöllisen työajan järjestelyä koskevan paikallisen sopimisen osalta, asiantuntija Atte Rytkönen huomauttaa.

– Tältä osin on suuri pettymys, että uudistukseen ei sisälly näitä muutoksia, vaan myös jatkossa niin järjestäytymättömät työnantajat kuin järjestäytymättömät työntekijät jäävät epätasa-arvoiseen asemaan paikallisen sopimisen osalta, Rytkönen sanoo.

Lain hyväksymisen yhteydessä eduskunta hyväksyi myös lausuman, jossa eduskunta edellyttää, että työntekijöiden edustusjärjestelmiä ja heidän edustajiensa valtuuksia selkiytetään tavalla, joka varmistaa työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet omalla työpaikalla.

– On äärimmäisen tärkeää, että tuleva hallitus käynnistää nopeasti työn eduskunnan edellyttämällä tavalla, Atte Rytkönen painottaa.

Tällä hetkellä työntekijöiden edustusjärjestelmä on sekava ja sääntelyä tulee selkeyttää niin, että kaikki työntekijät järjestäytymisestä riippumatta voivat olla mukana vaikuttamassa työpaikalla sovittaviin asioihin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät järjestää jäsenille koulutuksen uudistuvasta työaikalainsäädännöstä 8. toukokuuta.