Identiteettivarkaudet ovat kovassa kasvussa – Kysely: lasku suomalaisyritykselle keskimäärin 6 250 euroa
Identiteettivarkauksista voi koitua paljon harmia taloudellisesti, mutta myös ajallisesti ja työmäärällisesti. Omat toimintatavat on hyvä käydä läpi sijaisten ja kesätyöläistenkin kanssa.
Identiteettivarkaudet ovat kovassa kasvussa. Turva- ja vakuutuspalveluyritys mySafety viittaa kansainväliseen IRTC-tutkimukseen, jonka mukaan luottokorttinumeroiden paljastumismäärät ovat kasvaneet 14,2 miljoonaa kappaletta, eli 88 prosenttia, vuodesta 2016 vuoteen 2017. Sosiaaliturvatunnuksia on varastettu 158 miljoonaa kertaa, mikä on yli kahdeksankertainen määrä vuoteen 2016 verrattuna.
Huolestuttavaa on sekin, että rikollisten joukossa tietotaito ja osaaminen vahvaa, organisoitua ja kansainvälistä. Lainsäädännön kehitys, viranomaisten resurssit ja osaamisenkin kehitys on hidasta ja tulee rikollisiin nähden perässä.
Viranomaisten ja yritysmaailman yhteistyölle sekä ratkaisuille on kova tilaus.
MySafety on nyt teettänyt KantarSifo-tutkimusyrityksellä kyselytutkimuksen liittyen identiteettivarkauksiin. Vastaajia oli Suomessa oli 500 ja Ruotsissa 503.
Suomalaisyrityksistä 14 prosenttia oli joutunut identiteettivarkauden urhiksi ja 26 prosenttia oli ollut sellaisen yrityksen kohteena. Ruotsalaisvastaajista 15 prosenttia kertoi yrityksen joutuneen identiteettivarkauden uhriksi ja 45 prosenttia sen yrityksen kohteeksi.
Tapoja on monia
Suurin osa identiteettivarkauksista on valelaskuja. Ruotsissa näin kertoi 41 prosenttia vastaajista ja Suomessa 32 prosenttia.
Toiseksi yleisin tapa huijata yritystä oli tekeytyä yrityksen päättäjäksi tai kollegaksi, joka kalastelee arkaluontoista tietoa yrityksestä tai maksua yritykseltä. Näin vastasi ruotsalaisvastaajista 36 prosenttia ja suomalaisvastaajista 30 prosenttia.
Mainintoja saivat myös yrityksen luottokortin varastamisyritykset, yrityksen nimissä laittomasti toimiminen sekä yrityksen tai sen työntekijän sosiaalisen median tilien kaappaamiset.
Identiteettivarkauksista tai niiden yrityksistä koituu yrityksille rahallisia seurauksia, mutta myös ajan ja resurssien käyttöä. Ruotsissa vastaajat kertoivat enemmän taloudellisista seurauksista, suomalaiset ajan ja resurssien menetyksistä.
Identiteettivarkaudet voivat näkyä myös yrityksen sisäisenä huolestuneisuutena, maineriskinä ja muutama ruotsalaisvastaaja mainitsi menetettyjä liiketoimintamahdollisuuksia.
Hyvinä uutisina voi ehkä pitää sitä, että yksikään vastaaja ei kertonut vaikutuksista luottoluokitukseen.
Identiteettivarkaus voi kuitenkin tulla kalliiksi. Kyselytulosten mukaan identiteettivarkaudesta koituu yritykselle kuluja keskimäärin 5 000 euroa. Suomessa identiteettivarkaudesta koituneet kustannukset ovat keskimäärin 6 250 euroa.
Muutamissa tapauksissa summa on ollut jopa 20 000 euroa, ja kahdessa ruotsalaistapauksessa kulut olivat kasvaneet jopa 100 000 euroon.
Luottamus virkavallan kykyyn auttaa ei kummassakaan maassa ole kovin korkea. Ruotsissa korkea luotto on 15 prosentilla vastaajayrityksistä, Suomessa 28 prosentilla. Ei yhtään luottamusta on Ruotsissa 19 prosentilla ja Suomessa 6 prosentilla yrityksistä.
Yrittäjän täytyy suojata yritys, itsensä ja kouluttaa työntekijät
MySafety kertoo sivuillaan, että identiteettivarkauksia ja henkilötietoihin kohdistuvia väärinkäyttöjä tapahtuu Suomessa vuosittain jo enemmän kuin asuntomurtoja.
Sivuillaan mySafety kertoo, että yritysten identiteettivarkauksia tapahtuu lähinnä avoimia yritystietoja ja/tai kyberturvallisuuden aukkoja hyödyntämällä. Avointen yritystietojen väärinkäytöllä haitataan usein pitkäjänteisesti yrityksen liiketoimintaa.
Yrityksen tietoja voidaan hyväksikäyttää esimerkiksi tilaamalla tavaraa ja ohjaamalla lasku yritykselle. Rikollinen voi esiintyä yrityksen päättäjänä, muuttaa yritystietoja erilaisiin hallinnon rekistereihin ja ohjata alv-palautuksia väärille tileille.
Myös taitavan hakkerin on helppo kalastella yrityksen hallinta itselleen. Palvelimille tehdään tietomurtoja, yritysten johtajien ja työntekijöiden käyttäjätunnuksia urkitaan, sähköpostiviestejä varastetaan ja niitä käyttämällä tehdään petoksia.
Sähköpostien kautta pääsee selville yrityksen rahaliikenteestä ja sen hoitajista, ja varas lähettää heille maksutoimeksiantoja yrityksen toimitusjohtajan nimissä. Tottumaton ja tietämätön työntekijä voi erehdyksessä siirtää suuriakin summia yrityksen tileiltä rikollisille.
MySafety kehottaa yrityksiä vahvistamaan työntekijöiden, erityisesti myös kesälomatuuraajien ja sijaisten, tietoisuutta mahdollisista identiteettivarkaus- ja kyberuhkista.
MySafetyn mukaan puolet uhreista kokee taloudellista vahinkoa. Yrittäjälle omien henkilötietojen varkaus saattaa olla hyvinkin kohtalokas. Koska pienyrittäjä vastaa usein yrityksensä toiminnasta omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan, henkilötietovarkaus voi tapahtuessaan haitata vakavasti myös oman yrityksen liiketoimintaa tai jopa kaataa koko yrityksen.
Katso täältä 10 vinkkiä identiteettivarkauden ehkäisyyn
Juttua korjattu 7.5.2019 klo 12.00: Kyselyyn vastasi 500 ruotsalaista ja 503 suomalaista vastaajaa. Jutussa luki aikaisemmin 175 ja 176 vastaajaa. Vastausprosentti oli 35 molemmissa maissa 1500 haastatteluyrityksestä.
