Etsi

Laki

Yrittäjä ei uskaltanut työllistää poikaansa suoraan perheen yritykseen – Epäkohtaan tulee lakimuutos heinäkuun alussa

Savonlinnassa kalastusalan yritystä ja kesäravintolaa pyörittävä Mari Ovaska on joutunut taistelemaan poikiensa yrittäjästatuksesta työvoimaviranomaisten kanssa.

Yrittäjän perheenjäsenen asema työttömyysturvaa hakiessa ei ole ollut erityisen kadehdittava. Yrittäjän ei-omistavat perheenjäsenet katsotaan, siltä osin kuin he työskentelevät perheyrityksessä, kaikessa muussa lainsäädännössä työntekijöiksi mutta työttömyysturvalaissa yrittäjiksi. 

Tämä on aiheuttanut yllätyksiä esimerkiksi silloin, kun yrittäjän puoliso on hakenut työttömyyskorvauksia jäätyään palkkatyöstä työttömäksi tai kun perheen lapsi on hakenut tukia Kelasta.

Vuonna 2017 Iltalehti kertoi savonlinnalaisen yrittäjän, Mari Ovaskan, perheen tilanteesta, jossa yrittäjän lapselta evättiin työttömyysturva, kun hän vuoden vaihteessa armeijan jälkeen ilmoittautui työttömäksi. Perheellä on kalastusalan yritys ja kesäravintola, mutta talviaikaan aktiivinen toiminta on tauolla.

Armeijan jälkeen poika ei asunut enää vanhempiensa luona, joten Kela teki väärän päätöksen ja oikaisi sen myöhemmin. Työttömyyskorvauksia poika joutui kuitenkin odottamaan neljä kuukautta ilman tuloja.

– Yrittäjän lapsi on samassa asemassa kuin puoliso, eli hänet katsotaan yrittäjäksi, jos asuu vielä kotona. Nyt olemme nuoremman 17-vuotiaan poikamme kohdalla toimineet toisin, koska ajattelimme, että meitä ei ammuttaisi samalta oksalta kahta kertaa. Emme halua hänellekään yrittäjästatusta. Osa-aikainenkin työ voi vaikuttaa etuuksiin, sillä perheenjäsenet katsotaan yrittäjäksi mielellään, Ovaska kertoo.

Ovaskan nuorempi poika ei asu enää vanhempiensa kotona, mutta ei tällä hetkellä ole myöskään opiskelemassa. Hän on palkattu perheen yritykseen henkilöstövuokrausfirman kautta.

– Pohdimme oppisopimuskoulutuksen mahdollisuutta yrityksessämme nuoremman pojan kohdalla, mutta työvoimaviranomainen teilasi ajatuksen. Heidän silmissään poika on yrittäjä, eikä siinä voi olla mitään välivaiheita, Ovaska sanoo.

Näin asema muuttuu

Heinäkuun ensimmäisestä päivästä astuu voimaan laki, jolla halutaan parantaa ja selkeyttää nykyisin yrittäjäksi katsottavien perheenjäsenten tilannetta työttömyysturvajärjestelmässä.

Muutos koskee yrityksessä työskentelevää yrittäjän perheenjäsentä, jolla itsellään ei ole yrityksessä omistusta tai määräysvaltaa ja jonka työskentelyä ei vakuuteta YEL-vakuutuksessa.  Perheenjäseneksi katsotaan puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu samassa taloudessa.

– Henkilön katsominen yrittäjäksi edellyttää jatkossa aina henkilökohtaista omistusosuutta, osuutta äänimäärästä tai muutoin henkilökohtaista määräysvaltaa. Henkilö, jolla ei ole yrityksessä omistusta eikä määräysvaltaa, on työttömyysturvajärjestelmässä jatkossa palkansaaja, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Jatkossa työsuhteen päättyessä tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla, ei-omistavalla henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen omavastuuajan jälkeen.

– Jos muutoksen vaikutuspiirissä oleva henkilö haluaa kerryttää oikeutta ansioperusteiseen työttömyyspäivärahaan, hänen tulee liittyä palkansaajia vakuuttavaan työttömyyskassaan tai mahdollinen yrittäjäkassan jäsenyys on siirrettävä palkansaajan työttömyyskassaan. Työttömyysvakuutusmaksu määräytyy jatkossa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun mukaan, kun nykyisin palkasta peritään pienempi, niin kutsuttu osaomistajamaksu, Hellstén kertoo.

Pidempi työssäoloehto yrittäjän perheenjäsenelle

Heinäkuussa tapahtuvan muutoksen jälkeen perheyrityksessä ei-omistava perheenjäsen täyttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon 52 kalenteriviikon työskentelyllä. Työtä täytyy olla vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen.

Tavallisesti palkansaajan työssäoloehto on 26 viikkoa. Mikäli palkansaajan työttömyyskassassa itsensä vakuuttanut henkilö täyttäisi molemmat työssäoloehdot jäädessään työttömäksi, hän voisi valita, kumman työskentelyn mukaan ansiopäiväraha maksetaan.

– Jos henkilö ei täytä työssäoloehtoa, hän voi kuitenkin saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea, Hellstén sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi