Suomen työttömyysaste laski alle seitsemään prosenttiin, mutta edessä on peikko: ”Nykyhallituksen toimet eivät helpota”
Toukokuun tilastot kertovat, että Suomen työttömyysaste on laskenut 6,8 prosenttiin. Kehitys on ollut myönteistä, mutta sellaisena se ei välttämättä jatku.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi, että Suomen rakenteellisen työttömyyden korkeus rajoittaa tulevaa kasvua.
– Suomessa keinot rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi ovat loistaneet poissaolollaan jo pitkän aikaa, eivätkä nykyisen hallituksen kaavailemat toimenpiteet ole tuomassa muutosta, hän sanoo.
Työttömyyden aleneminen edelleen on Kuismasen mukaan haasteellista etenkin siksi, että työmarkkinoilla kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Hän toivoo, että Suomessa tartuttaisiin muun muassa Saksassa hyviksi havaittuihin keinoihin.
– Monessa Euroopan maassa, kuten Saksassa ja muissa Pohjoismaissa, on tehty työmarkkinoiden toiminnan kannalta olennaisia uudistuksia, joilla on saatu rakenteellisen työttömyyden taso painettua alas ja myös havaitut työttömyysasteet ovat merkittävästi Suomea alhaisemmat. Näitä toimia ovat olleet työn tarjonnan lisääminen järkevillä aktivointitoimenpiteillä.
Toimenpiteillä Kuismanen viittaa esimerkiksi puuttumisen työttömyysturvan kestoon ja tasoon yhdistettynä hallinnon tarjoamiin työllistämispalveluihin.
– Työn kysyntään on esimerkkimaissa vaikutettu joustavuuden lisäämisellä esimerkiksi paikallisen sopimisen alueella, irtisanomisen helpottamisella ja palkkauksen joustavuutta lisäämällä.
Suomi kuudenneksi heikoin
Hyvä suhdannetilanne on edesauttanut Suomen työttömyysasteen laskua. Kuismasen mukaan tilanne ei ole lähivuosina yhtä hyvä, joten suhdanteista ei todennäköisesti saada vetoapua työttömyyden vähentämiseen.
– Ongelman ydin on juurikin siinä, että rakenteet estävät työttömyyden merkittävän alenemisen korkeasuhdanteessa, niin kuin huomattiin Suomen tapauksessa viimeisen 3-4 vuoden aikana.
Rakenteellisena työttömyydellä tarkoitetaan työttömyyttä, joka ei juurikaan vähenene, vaikka yhteiskunnassa vallitsisi samaan aikaan työvoimapula. Taustalla on muun muassa työelämän vaatimusten kasvu.
Kuismasen mukaan rakenteellisen työttömyyden tason arvioiminen on haasteellista.
– Kohtuullisella uskottavuudella voidaan arvioida sen olevan tällä hetkellä noin seitsemän prosenttia.
Suomen Pankin työmarkkinavirtoihin perustuvan rakennetyöttömyysmittarin mukaan Suomen rakenteellinen työttömyys on noin kahdeksan prosenttia.
Euroopan mittakaavassa Suomen työttömyysaste ei ole vielä mairitteleva. Eurostatin tilastossa Suomi on kuudenneksi heikoin. Esimerkiksi Tšekissä vastaava luku on vain 2,2 prosenttia. Saksassa ja Hollannissa ollaan reilussa kolmessa prosentissa. Asteikon toisessa päässä on Kreikka 18,1 prosentilla.
Pohjoismaissa parasta kehitystä on esittänyt Tanska, joka on onnistunut laskemaan työttömyysastettaan 6,4 prosentista (2016) 5,1 prosenttiin.
Kuva: Getty Images
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
