Etsi

Yksinyrittäjä

Yksinyrittäjän loppuunpalaminen voi lamaannuttaa koko yritystoiminnan

Yksinyrittäminen voi pahimmillaan koetella yrittäjän jaksamista ja terveyttä.

Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyn perusteella 54 prosenttia vastaajista on kokenut jaksamisen haasteita jossain vaiheessa.

Eniten jaksamisen haasteita kokevat ymmärrettävästi yli 50 tuntia viikossa töitä tekevät, joita vastaajista on 23 prosenttia ja kokoaikaisesti yrittäjinä toimivista 27 prosenttia.

Jaksaminen on yrityksen menestymisen ja jatkuvuuden kannalta kriittinen tekijä, eikä sitä pidä vähätellä. Tämän tietää yrittäjänä loppuun palanut Tessi Ranta-aho, joka ryhtyi yrittäjäksi elokuussa 2008.

Ranta-aho on alun perin kouluttautunut ravintola-alalle, mutta siirtyi siellä toimistotöihin. Sihteerin ammattitutkinnon jälkeen hän siirtyi toimistotöihin kokonaan ja toimi ennen yrittäjäksi ryhtymistään myynti- ja markkinointiassistenttina. Hän kuitenkin paloi työssään loppuun, eikä kyennyt kuntoutumisjakson jälkeen palaamaan.

Hän opiskeli luontaishoitoja, kuten intialaista päähierontaa, vyöhyketerapiaa ja NLP-valmennusta, ja ryhtyi yrittäjäksi.

– Ajattelin, että yrittäjyys olisi vastaus. En ehkä tajunnut mistä siinä oli kokonaisuudessaan kyse. Halusin vain tehdä hoitoja ja auttaa ihmisiä, Ranta-aho kertoo.

Ranta-aho innostuu helposti ja on monessa mukana. Hän teki hoitoja, mutta opiskeli koko ajan lisää ja uusia menetelmiä. Hän piti yksityisvastaanottoa, ryhmäkursseja, painon- ja stressinhallintakursseja sekä työhyvinvointiohjausta. Samalla hän teki ja ylläpiti verkkosivuja tuttavien yrityksille ja opiskeli sitäkin lisää.

Työstä ei kuitenkaan jäänyt tarpeeksi tuloa elämiseen.

– Asiakkaani olivat pääosin yksityishenkilöitä, jolloin hintoja on vaikea pitää kunnolla kannattavina. Katteet olivat pieniä ja olin kaikessa itse kiinni. Monistaminen ja skaalaus ei onnistunut, Ranta-aho kertoo.

Vuonna 2016 Ranta-aho romahti ja hänen oli pakko jättää kaikki yrityksen toiminta.

Työn annostelu on vaikeaa

Jälkiviisaus on helpointa viisautta. Ranta-aho tietää, että olisi pitänyt karsia tekemisiä ja keskittyä kunnolla rajattuun toimintaan. Innostuessaan tekeminen voi karata käsistä, ja innostusta yrittäjä tarvitsee. Tekemisessä täytyy kuitenkin muistaa kohtuus.

– Olen impulsiivinen, en suunnittele, aikatauluta tai paketoi. Minun on vaikea pyytää apua itse tekemiseen, mutta myös sparraukseen. Tein monenlaista, mutta hyviäkään ideoita ei ollut aikaa toteuttaa kunnolla. Olisin tarvinnut jonkun viereen sanomaan stop, hän miettii.

Loppuunpalamisen jälkeen Ranta-aho oli sairauslomalla kahdeksan kuukautta ja kävi tukiryhmässä. Silti hän palasi töihin liian aikaisin.

– Aloitin vauvahieronnoilla ja aloitin kevyesti. En kuitenkaan ollut vielä kunnossa ja väsyin aivan täysin pian uudelleen, hän kertoo.

Muutamia kokeiluja lukuun ottamatta Ranta-aho ei ole tehnyt yrityksensä kautta töitä ollenkaan vuonna 2018.

Yrittäjä on yrityksen tärkein voimavara

Ranta-ahon esimerkki kertoo, miten sairastuminen on yksinyrittäjän yritystoiminnan kannalta suurimpia riskejä. Yksinyrittäjäkyselyyn vastanneista 74 prosentilla ei ole tiedossa sijaista erilaisten poissaolojen varalle. Vain 28 prosenttia yksinyrittäjäkyselyn vastanneista ei ole tehnyt töitä sairaana.

Kyselystä käy ilmi myös se, että 30 prosenttia on kokenut jaksamisen haasteita, mutta ei ole hakenut apua, koska on katsonut tilanteen ohimeneväksi tai siihen ei ole ollut aikaa tai varaa tai yrittäjä ei ole tiennyt, mistä apua voisi saada. Työterveyshuollon itselleen on järjestänyt vain 26 prosenttia yksinyrittäjistä.

– Yrittäjä on aina yrityksensä tärkein voimavara. Siksi kannattaa huolehtia työn ja muun elämän itselle sopivasta tasapainosta sekä varmistaa, että jaksamisen ja työkyvyn ongelmissa selusta on jollain tavalla turvattu, Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Ranta-ahokaan ei aina osannut hakea apua tai ottaa sitä vastaan.

– Kävin asioita läpi mieheni ja yhden kollegani kanssa. Oli monia verkostojakin, mutta en osannut käyttää hyödyksi niitä vastavuoroisesti. Ajattelin, että osaan itse, mutta todellisuudessa aika ei riitä kaiken tekemiseen. Välillä myös välttelin verkostoja ja menin mieluummin vaikka teatteriin, että pääsi hetkeksi pois yrittämiseen liittyvistä asioista, Ranta-aho kertoo.

Sittemmin Ranta-aho on herättänyt henkiin rakkaan harrastuksensa kalligrafian. Tällä hetkellä Ranta-aho tekee osa-aikaisena projektityötä valmennusorganisaatiossa ja tuntitöinä kalligrafiaopettajan töitä esimerkiksi kansalaisopistoissa. Hän ei tiedä, palaako yrittäjäksi enää. Ajatus kiehtoo, mutta tuoreessa muistissa on vielä kokonaisvaltainen väsymys ja näköalattomuus, eikä hän toipumisen jälkeen koe olevansa aivan entisellään.

– Koen osittain epäonnistuneeni, vaikka haluan ajatella, että olen oppinut paljon. Olisin halunnut sopia ja haluan ehkä palata yrittäjäksi, mutta en tiedä pystynkö siihen. On myös tärkeä osata lopettaa. Mielestäni yrittäjät ovat jaksamisen suhteen todellisessa vaarassa, hän sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi