Etsi

Yksinyrittäjä

Yksinyrittäjä lomailee taloudellisella riskillä, toinen juhlapyhinä – Loma on tärkeä palautumisen kannalta

Työn vastapainoksi täytyy olla palauttavaa aikaa ja mielekästä tekemistä. Yksi kaipaa viikkojen kesäloman, toinen pärjää pitkillä viikonlopuilla. Tärkeintä on, että palautumiselle on järjestetty aikaa.

Harva yksinyrittäjä nauttii samanlaisista lomista kuin palkansaajat. Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkyselyn mukaan 19 prosenttia yksinyrittäjistä pitää kuitenkin vähintään neljä viikkoa lomaa. Toisaalta 20 prosenttia pitää lomaa vain viikon tai vähemmän vuoden aikana.

Tuusulassa kauneushoitolaa pitävä kosmetologi Rita Sohlman pitää lomistaan kiinni.

– Olin ennen yrittäjäuraani palkkatöissä, kunnes lähdin uudelle uralle. Silloin totuin esimerkiksi kunnon kesälomiin. Olen toiminut noin 10 vuotta yrittäjänä, ja näin 55-vuotiaana tarvitsen enemmän palautumisaikaa kuin nuorempana. Yrittäjän täytyy myös itse huolehtia hyvinvoinnistaan, sillä kukaan ei patista lomalle, hän kertoo.

Sohlman pitää heinäkuussa kolmen-neljän viikon kesäloman, viikon keväällä tai syksyllä sekä yksittäisiä päiviä mahdollisuuksien mukaan.

– Kesällä hoidan puutarhaa ja olen intohimoinen ratsastaja. Syksyisin ja talvisin käymme ulkomailla. Muuten olen töissä lähes koko ajan. Nytkin suunnittelen sosiaalisen median postauksia. Lomalla laitan työpuhelimen kiinni, hän kertoo.

Sohlman kokee, että asiakaspalvelutyössä täytyy olla hyväntuulinen ja voida hyvin. Väsyneisyys näkyy asiakkaille. Kärttyisä ei voi olla.

Sohlman on hyvin tietoinen siitä, että on yrittäjien keskuudessa poikkeus. Hän tietää omalta alaltaankin yrittäjiä, jotka pitävän parhaimmillaankin vain pitkiä viikonloppuja vapaata. Pitkät vapaat ovat hänelle valinta.

– Jos eläisin yksin, tilanne olisi varmasti toinen. Mieheni pitää pitkiä lomia, joten  haluan olla perheen ja mieheni kanssa yhtä aikaa vapaalla. Taloudellisesti pitkät lomat eivät ole leikin asia. Yrityksen kiinteät kulut on maksettava, vaikka tuloja ei olisikaan. Rahaa täytyy kerätä etu- ja jälkikäteen, jotta lomat ovat mahdollisia, Sohlman sanoo.

Lomalla jouluna ja juhannuksena

Toista ääripäätä edustaa markkinointitoimisto Fissiomedian Antti Koskinen. Hän lomailee kansallisina juhlapyhinä ja silloin tällöin perjantaisin. Heinäkuussa vapaapäivien järjestäminen on helpompaa, kun asiakkaat lomailevat. Muuten hänellä on vapaata pääosin viikonloppuisin, paitsi jos on pakko hoitaa asioita.

– Tämä on elämäntapa. Se auttaa, kun tekee sitä, mistä tykkää ja palaa omalle jutulleen. Silloin se ei tunnu työltä, Koskinen sanoo.

Hän ei edes unelmoi pitkistä lomista. Muutaman vapaapäivän jälkeen sormet jo syyhyävät päästä töihin.

Jaksamiseen auttaa elämän perustarpeista, kuten unesta, ruokavaliosta ja liikunnasta, huolehtiminen. Palautumista edistävät myös kulttuuririennot, kuten lukeminen, museokäynti, ooppera tai balettiesitys.

Myös perhetilanne vaikuttaa siihen, että pitkät työpäivät ovat mahdollisia. Kun ei ole muita velvoitteita, kuten lapsia, voi omistautua työlle paremmin.

– Onhan se vähän sopimusasia kumppanin kanssa, että miten tämä on mahdollista, Koskinen sanoo.

Välillä töitä on liikaakin. Silloin täytyy osata priorisoida, mikä on oleellista ja minkä voi siirtää tai jättää tekemättä.

– On minulla ollut tilanteita, että on liikaa asioita lautasella, mutta en koe, että 4 viikon loma sitä ratkaisee, Koskinen sanoo.

Koskisen työ on palkitsevaa itsessään, mutta työmäärä näkyy onneksi myös tuloissa.

– Kun tekee paljon, on mitä laskuttaa, Koskinen kiteyttää.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén muistuttaa, että lomien tarve ei ole viikkonjen lukumäärästä kiinni.

– Tärkeämpää kuin lomien pituus on itselle sopiva työn ja palautumisen tasapaino sekä syyt, miksi lomat jää pitämättä. Jos lomattomuus ei johdu omasta valinnasta vaan siitä, että yritystoiminta jostain syystä sakkaa, on syytä pysähtyä miettimään asia sekä omaa jaksamista että yrityksen tulevaisuutta, hän toteaa.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi