Työllistämisen esteet hidastavat myös toimialojen kehitystä –”Voisin työllistää 3-5 työntekijää enemmän, jos osaavia tekijöitä löytyisi”

Maskun Talotekniikkatiimin yrittäjä Mika Nikula nimeää omassa yrityksessään työllistämisen ongelmakohdiksi kaksi asiaa: Osaavan työvoiman löytämisen ja paikallisen sopimisen mahdollisuuden.

– Varsinais-Suomessa on nuoria ja vanhempia tekijöitä, mutta meiltä puuttuu välistä yksi ikäluokka osaavaa porukkaa. Nuoria on tulossa, mutta heidän osaamisensa ei ole suoraan koulusta sillä tasolla, että heitä voisi laittaa työmaalle ilma ohjausta. Olemme kouluttaneet itsekin oppisopimuksella, mutta siinäkin tulee raja vastaa, kuinka monta voi laittaa kokeneemman asentajan matkaan, Nikula kertoo.

Hän toimii myös Varsinais-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana ja Maskun Yrittäjien puheenjohtajana.

Nikula ei ole ajatuksineen yksin. Tuore Yrittäjägallup kertoo, että yrittäjät ovat valmiita työllistämään enemmän, jos työmarkkinoita uudistetaan rohkeasti. Kyselyssä yrittäjät yrittäjät kertovat työllistävänsä enemmän, jos irtisanominen olisi mikroyrityksissä helpompaa (46 prosenttia), työehdoista voisi sopia enemmän paikallisesti (39 prosenttia) ja pk-yrityksillä olisi vähemmän normeja (35 prosenttia).

Turun seutu on kasvukeskusta, jossa isojakin rakennushankkeita riittää. Nikula arvioi, että hän voisi palkata 3– 5 työntekijää lisää, jos osaavia tekijöitä löytyisi.

Joustamaton työehtosopimus vaikeuttaa työllistämistä

Rakennusalan työllistämistä vaikeuttaa myös konservatiivinen perinne ja joustamaton työehtosopimus.

– Palkkausehdot ovat jäykät. Alalla toimitaan urakkapalkalla ja TES on niin tarkkaan määritelty, että emme voi sopia toisin. Se on hankalaa, kun alan pitäisi myös kehittyä, Nikula sanoo.

Hänen mukaansa myös työntekijät ovat asiasta samaa mieltä. Jäykkä TES ei salli poikkeamista, vaikka molemmat osapuolet haluaisivat siitä poiketa.

– Esimerkiksi työmaalla tavaran kantaminen kuuluu urakkasopimukseen, mutta ei ole järkevää pistää ammattitaitoista putkiasentajaa kantamaan tavaraa, kun sitä varten voitaisiin palkata joku muu. Kantamisen osuutta ei voida kuitenkaan erotella urakkapalkasta ja näin ollen samasta työstä maksettaisiin palkkaa kahdelle, Nikula kertoo.

Fysioterapeuttien vaatimustaso julkisissa hankinnoissa syrjii naisia

Salpakankaan lääkintävoimistelu ei paini työehtosopimuksen ehtojen kanssa, koska alalla ei sellaista ole. Yrittäjä Kirsi Miss toteaa, että Yrittäjägallupin vastausvaihtoehdoista yksikään ei kosketa hänen alaansa suoraan. Se ei tarkoita, etteikö esteitä työllistämiselle olisi.

– Meidän alalla esteet tulevat siitä, että julkista palvelutuotantoa ei ole avattu kilpailutukselle. Vaatimustaso työntekijöille on kova, eli ei kannattaisi palkata vastavalmistunutta, koska tämän työkokemus ei riitä. Pätevän työvoiman saatavuus on sitä kautta meille ongelma, Miss kommentoi.

Julkisiin hankintoihin osallistuvien terapeuttien ammattitaitoa ja kokemusta pisteytetään. Täydet pisteet saa, jos on ollut alalla 15,5 vuotta. Työkokemusta verottavat pitkät sairauslomat ja vanhempainvapaat. Miss tiimeineen on kuitenkin pärjännyt kilpailutuksissa ”ihan hyvin”.

– Nykysysteemi sortaa vastavalmistuneita ja naisia, sillä äitiyslomat verottavat pisteitä. Yksin saisin täydet pisteet kaikesta, mutta työntekijöiden kanssa kokonaispisteytys laskee. Työnantaja myös pakotetaan kysymään pitkistä sairauslomista, Miss sanoo.

Paikallinen sopiminen parantaisi mahdollisuuksia vastata kilpailuun

Lahdessa Valtakunnallisten yrittäjäpäivien yhteydessä pidetty Suomen Yrittäjien liittokokous vaatii vaikuttavia uudistuksia työmarkkinoille. Edellinen hallitus helpotti työllistämistä hieman höllentämällä irtisanomisen kriteerejä.

– Uusi lainsäädäntö helpottaa jonkun verran työllistämistä, mutta yrittäjät eivät koe muutosta riittäväksi, Suomen Yrittäjien Puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Lakimuutoksen jälkeenkin irtisanomissyyn pitää olla ”asiallinen ja painava”.

– Suomen kilpailijamaissa irtisanomiseen riittää asiallinen syy. Myös kansainväliset sopimukset lähtevät siitä, että pätevä syy riittää. Irtisanomisen keventäminen mikroyrityksissä voisi tuoda tuntuvasti uusia työpaikkoja, Mäkynen sanoo.

Myös työehdoista ja työajoista sopiminen työpaikkatasolla helpottaisi kyselyn perusteella työllistämistä.

– Paikallisen sopimisen lisääminen parantaisi yritysten mahdollisuuksia vastata kilpailuun ja palvella asiakkaitaan. Se olisi tehokas tapa lisätä työn kysyntää. Paikallista sopimista pitää edistää sekä työehtosopimus- että lakimuutoksin, Mäkynen sanoo.

Kantar TNS kysyi yrittäjiltä työllistämisen esteistä Suomen Yrittäjien pyynnöstä. Kyselyyn vastasi 1006 yrittäjää.

Hallituksen työllisyystavoitteeseen tarvitaan pk-yrittäjät mukaan

Suomen Yrittäjien liittokokous tukee vahvasti hallituksen tavoitetta 75 prosentin työllisyysasteesta.

– Jotta se voi toteutua, tarvitaan lisää työllistäviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja työpaikkoja pk-kenttään, Mäkynen muistuttaa.

– Toimenpiteitä tarvitaan pian, ja niiden on oltava vaikuttavia. Hallituksen on syytä edetä nopeasti. Muuten talouspolitiikan pohja pettää, Mäkynen avaa liittokokouksen linjaa.

Elina Hakola

elina.hakola(at) yrittajat.fi