Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Talous

Etlan päästöennuste puhuu karua kieltä – Hiilineutraali Suomi 2035 ei toteudu tiedossa olevin toimin

Etlan tänään julkaisemien laskelmien valossa Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteeseen on pitkä matka ja hiilineutraalisuuden haaste on kova. Myös Yrittäjät julkaisi viime perjantaina raportin ilmastolinjauksistaan.

Etlan ensimmäisen päästöennusteen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on Suomessa keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa, mikäli halutaan päästä hallituksen tavoitteeseen hiilineutraaliudesta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve vuodessa nykyisellä hiilinielulla tarkoittaisi, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan merkittävä teknologinen muutos energian tuottamisessa, tuotantotavoissa ja kotitalouksien kulutuksessa.

Päästöennusteen pohjalta Etla arvioi, että tavoite ei toteudu, ellei toimia vahvisteta.

– Avainasemassa päästöjen vähentämisessä on teknologinen kehitys ja fossiilisista polttoaineista luopuminen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Ville Kaitila korostaa tiedotteessa.

Etla laatii jatkossa talousennusteen yhteydessä viideksi vuodeksi eteenpäin myös ennusteen Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitykselle.

Ilmastonmuutoksen seurauksena EU tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. Suomen hallituksen tavoite on tätä kunnianhimoisempi: hiilineutraalisuus tulisi Suomessa saavuttaa jo vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 56,4 miljoonaa hiilidioksidi (CO2) -ekvivalenttia tonnia ja hiilinielu vastaavasti -9,8 miljoonaa tonnia. Näiden summa oli 46,6 miljoonaa tonnia.

SY: Nykyinen ilmastopolitiikan kehys tuottaa laajasti tehottomuutta

Nykyinen ilmastopolitiikka on Yrittäjien mielestä tehotonta, minkä seurauksena paine julkiselle taloudelle vain kasvaa.

– Korkeammalla hiilidioksidin hinnoittelulla ja uuden teknologian kehittämiseen satsaamalla saavutetaan kustannustehokkaimmat ratkaisut, Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen toteaa.

Euroopan unionilla on keskeinen rooli jäsenvaltioiden päästötavoitteiden saavuttamisessa. Mutta sen ilmastopolitiikka on monimutkaisesti ja tehottomasti rakennettu. Suomen Yrittäjien mukaan myös kotimaan tehottomat tuet ja liiallinen sääntely yrityksille johtaa usein turhiin kustannuksiin.

– Samat ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa edullisemmin riittävällä päästöhinnoittelulla. Liikenteen polttoaineiden päästöjä verotetaan jo huomattavasti. Muilla sektoreilla on paljon kirittävää, Seppänen kannustaa päättäjiä.

On myös huomioitava, Seppänen jatkaa, että ilmastopäästöjen voimakkaammalla hinnoittelulla mahdollistetaan työn ja yrittämisen verotuksen keventäminen.

Kasvihuonekaasupäästöt alenevat edelleen lähivuosina, mutta se ei riitä

Etlan tutkijan Ville Kaitilan selvityksen mukaan Suomen päästöjen määrä vähenee vuoteen 2023 asti keskimäärin vajaat kaksi prosenttia vuodessa, ellei päästöintensiivisyyden aleneminen nopeudu. Ilman teknologisen kehityksen kiihtymistä tai hiilinielujen lisäämistä Suomi ei siten tule pääsemään hiilineutraalisuustavoitteeseensa.

– Päästöintensiteetti on alentunut huomattavasti energia-, vesi- ja jätehuollossa sekä öljyn ja metallien jalostuksessa. Vähäisemmässä määrin näin on tapahtunut myös maataloudessa ja paperiteollisuudessa, Ville Kaitila toteaa selvityksessä.

Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Suomessa ovat energiahuolto, maatalous, kuljetusala, kotitalouksien liikenne, metallien jalostus, paperiteollisuus, vesi- ja jätehuolto sekä öljynjalostus. Vuonna 2017 näiden osuus oli reilut 80 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

Tuotannon osuus Suomen päästöistä 88 prosenttia

Tuotannon osuus päästöistä on 88 prosenttia ja kotitalouksien kulutuksen 12 prosenttia.

– Kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa korostuvat suurimpien päästöjentuottajien toimenpiteet, koska Suomelle on tärkeää vähentää kokonaispäästöjä huomattavasti, hän toteaa.

Kasvava määrä yrityksiä on tullut julki omien päästövähennystavoitteidensa kanssa. Usein se vaatii uutta teknologiaa, kuten teräsyhtiö SSAB:n viimevuotinen ilmoitus luopua masuuniteknologiasta ja siirtyä hiilineutraaliin tuotantoon vetypelkistysteknologialla. Teknologian käyttöönottoa joudutaan vielä odottamaan, SSAB tähtää vuoteen 2035.

Päästöennuste perustuu toimialoittaiseen tuotantoennusteeseen, kotitalouksien kulutukseen sekä teknologiseen kehitykseen. Ennusteessa on tehty kolme vaihtoehtoista oletusta, joilla kuvataan tuotannon arvonlisäyksen päästöintensiivisyyden mahdollista kehitystä tulevaisuudessa.

– Ilmastonmuutos on vakava uhka ja vaikuttaa kaikkeen, myös talouteen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää teknologista kehitystä ja tietoista hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, ei kuitenkaan pelottelua, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi