Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Koronavirus vaikuttaa tuotantoon pitkässä ketjussa – Milloin hankaluuksiin pätee force majeure -lauseke? Asiantuntija vastaa

Kelpaavatko koronaviruksen aiheuttamat hankaluudet force majeure -tilanteeksi, kysyvät yrittäjät, joiden liiketoimintaa virusepidemia kurittaa.

Koronavirus kurittaa taloutta ja yritysten tuotanto- sekä alihankintaketjuja. Yritysten työntekijöitä on karanteenissa, eivätkä tehtaiden rattaat pyöri. Kulut kuitenkin juoksevat.

Yritysten johto ja omistajat ovat alkaneet kysyä, voisivatko ne vedota force majeureen, ylivoimaiseen esteeseen, joka vapauttaisi niitä sopimusvelvoitteista.

Force majeurella tarkoitetaan sopimuksissa poikkeuksellisia, ylivoimaisia ja osapuolista riippumattomia esteitä, joka estää sopimusvelvoitteen estämisen, eikä osapuoli voi tilanteeseen vaikuttaa. Näitä tilanteita ovat periteisesti sota, luonnonkatastrofi tai yleisen liikenteen keskeytyminen.

Ei aivan mustavalkoista

Ovatko virustaudin torjuntatoimet ylivoimaisia esteitä?

Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen muistuttaa, että ylivoimaisen esteen käsillä oloa arvioidaan aina yksittäistapauksittain. Koronavirus itsessään ei automaattisesti tarkoita force majeure-perusteen olemassaoloa, vaan siihen vetoavan osapuolen on aina pystyttävä osoittamaan, millä konkreettisella tavalla virus on estänyt sopimuksenmukaisen suorituksen tekemisen.

– Sopimuksessa voi olla lueteltuna tilanteet, joissa force majeure pätee, mutta on olemassa myös yleinen periaate, jonka mukaan ylivoimaisen esteen ehdot pätevät, vaikka sopimuksessa ei nimenomaista asiaa koskevaa ehtoa olisikaan. Toisaalta, vaikka sopimuksessa olisi force majeure -lauseke, koronaan ei välttämättä voi vedota, Rytkönen sanoo.

Tilanteessa arvioidaan sitä, seuraako koronaviruksesta sellaisia esteitä, ettei yritys pysty suoritevelvoitteita täyttämään ja onko muita keinoja.

– Force majeure -tyyppinen este voi olla silloin, jos yritys esimerkiksi toimittaa omalle sopimuskumppanilleen tuotteita, joihin se tuo osia Kiinasta, eikä tällä hetkellä koronaviruksesta johtuen saa näitä osia ja omien tuotteiden toimittaminen sopimuskumppanille vaikeutuu. Mutta jos yritys voi kuitenkin saada tarvittavat osat hankittua muualta, force majeure -estettä ei tällöin välttämättä ole, Rytkönen sanoo.

Asianajotoimisto DLAPiperin blogikirjoituksessa koronaviruksesta ja force majeuresta kirjoittajat Jussi Savonen ja Hans Sundblad muistuttavat, että force majeure –lausekkeet usein määrittelevät ne menettelytavat, joita tulee noudattaa, jotta ehdon tarjoamaan suojaan vetoaminen tapahtuu pätevästi.

– Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota vaatimuksen esittämismuotoon, kenelle vaatimus tulee osoittaa ja määräaikaan, jossa vetoaminen tulee tehdä, blogissa todetaan.

Väärin perustein

Force majeure -esteestä täytyy ilmoittaa toiselle sopimusosapuolelle mahdollisimman nopeasti ja vedota siihen. Joissakin sopimuksissa voi olla kirjattuna poikkeustilanteen kesto, jonka jälkeen sopimus voidaan purkaa kokonaan.

Force majeure -tilanteita arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja silloin tarkastellaan kokonaisuutta. Yleinen periaate ylivoimaisesta esteestä vaihtelee myös oikeuskulttuurien välillä.

Joskus force majeure -tilannetta  pyritään myös hyödyntämään vääriin tarkoituksiin.

– Jos olemassa oleva sopimus on toiselle osapuolelle hyvä ja toiselle kannattamaton, pinnalla oleva keskustelunaihe voi antaa mahdollisuuden vedota tilanteeseen, vaikka todellisuudessa esimerkiksi koronavirus ei aiheuta toiminnassa ongelmaa, Rytkönen sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi