Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Digi

Työelämän digikäytön raportti: Digikuilussa olevat käyttäjät tarvitsevat tukea – Puolet pärjää hyvin, mutta digikuilussa riski eriarvoistumiseen

Puolet suomalaisista palkansaajista pärjää hyvin digitalisaation kanssa työelämässä. Sen sijaan toinen puolikas kohtaa erilaisia haasteita, jotka asettavat pitkällä aikavälillä uhkia työkyvylle. Tämä selviää Työterveyslaitoksen digikuilujen ja digivälineiden käytön selvityksestä.

Työnantajille selvitys tarjoaa mahdollisuuksia tunnistaa erilaisia käyttäjäryhmiä, mikä voi helpottaa työkyvyn tukemista. Tutkijat Tuomo Alasoini ja Seppo Tuomivaara tunnistivat niin sanotuista digikuilussa olevista palkansaajista kolme erilaista ryhmää: intensiiviset käyttäjät, huolestuneet käyttäjät ja rutiinikäyttäjät.

Tutkijat ovat huolestuneita siitä, että jos digikuilua ei kavenneta, tämä tulee lisäämään entisestään eriarvoistumista muun muassa varttuneempien palkansaajien joukossa.

Puolet pärjää hyvin, toinen puoli kokee digityön kuormittavana tai kokee siinä haasteita

Hyvin digitalisaation kanssa pärjäävissä palkansaajissa korostuvat Digitaaliset kuilut ja digivälineiden erilaiset käyttäjät -raportin mukaan 25–44-vuotiaiden osuus.

Tämä ”osaavien hyödyntäjien” ryhmä suhtautuu digitalisaation myönteisesti. Heillä digitalisaatio on tyypillisesti lisännyt työn tehokkuutta ja tiedonkulkua, suurella osalla myös luovuuden mahdollisuuksia työssä. He kokevat saavansa riittävästi tukea tietojärjestelmien ja sovellusten käytössä. Heillä digitalisaatio ei ole vaikuttanut työn kuormittavuuteen tai on jopa vähentänyt sitä.

– On hieno uutinen, että puolella palkansaajista ei ole haasteita digitalisaation hyödyntämisessä työssään. Kuitenkin kolme kymmenestä kokee digiosaamisen puutteiden mukanaan tuomia haasteita, ja muille hyvin osaaville digityö näyttäytyy keskeytysten sävyttämänä ja kuormittavana, toteaa erikoistutkija Seppo Tuomivaara.

Puolella palkansaajista on käyttötapahaasteita – 30% ei ole kykyä tai motivaatiota digivälineiden monipuoliseen käyttöön

Toinen puoli digivälineitä käyttävistä palkansaajista kokee käyttötapahaasteita. Kolmella kymmenestä se tarkoittaa, että heillä ei ole kykyä, motivaatiota ja mahdollisuutta käyttää digitaalisia sovellutuksia, välineitä ja palveluja työssään taitavasti ja monipuolisesti.

Reilu 16 prosenttia taas on taitavia digin käyttäjiä, mutta heitä hektinen digityö kuormittaa. Lisäksi seitsemän prosenttia palkansaajista on käyttökuilussa eli ei käytä työssään lainkaan digivälineitä.

Tutkijat tunnistivat käyttötapakuilussa olevista palkansaajista kolme selvästi erottuvaa ryhmää: intensiiviset käyttäjät, huolestuneet käyttäjät ja rutiinikäyttäjät. Iäkkäämmät palkansaajat tarvitsevat keskimäärin digitukea nuorempia enemmän.

– Digitalisaatio uhkaa voimistaa työelämässä jo vallitsevia epätasa-arvoisuuksia. Nyt kaivataan yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä työpaikoilla voidaan tehdä digikuilun kaventamiseksi, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini.

Tutkijat: Huomio haasteisiin, sillä muuten varttuneiden palkansaajien kyky ja halu jatkaa työelämässä voi heiketä

”Huolestuneet käyttäjät”, joita oli seitsemän prosenttia, ovat kaikkein tyytymättömimpiä digitalisaation mahdollistamiin työskentelyn tapoihin. Tässä ryhmässä digitalisaatio on lisännyt eniten työn kuormittavuutta. Huolestuneissa käyttäjissä painottuu yli 45-vuotiaiden osuus. Huolestuneilla käyttäjillä on usein vaikeuksia jaksaa työssään (40 prosenttia).

Haasteita ovat heikko digiosaaminen ja digivälineiden käytön oppimisvaikeudet.

TTL:n Alasoinin ja Tuomivaaran mukaan tilanne on pitkittyessään tuhoisa, kun katsotaan varttuneiden palkansaajien kykyä ja halua jatkaa työuraansa pidempään.

Intensiiviset käyttäjät tarvitsevat jaksamisensa tueksi valmentavaa johtamista.

– Moderni tietovaltainen asiantuntijatyö tarvitsee tuekseen sujuvia tietojärjestelmiä ja valmentavaa esimiestyötä, joita monet nykypäivän laihdutetut organisaatiot kykenevät huonosti tarjoamaan. 

Rutiinikäyttäjien digiosaaminen ei kehity riittävästi tulevaisuutta varten

”Rutiinikäyttäjien” keskuudessa digitalisaation vaikutukset työhön koetaan vähäisiksi. Haaste liittyy työn rutiininomaisuuteen, joka ei juuri edistä digiosaamisen karttumista.

Raportin mukaan tämä ryhmä selviytyy nykyisistä tehtävistä nykyisellä osaamisellaan. Pitkällä aikavälillä he eivät välttämättä pääse hyötymään digimuutoksesta ja ovat vaarassa jäädä sivuun työelämästä.

TTL:n tutkimuksessa analysoitiin Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksen aineistoa, joka sisältää 4110 palkansaajan haastatteluvastaukset.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi