Sotelakeja on tehty puuttellisesti, mutta hallitus puskee niitä hyväksyttäväksi – Kuntaliitolta, SY:ltä, EK:lta ja Keskuskauppakamarilta yhteinen kannanotto
Eri toimijoiden mahdollisuuden vaikuttaa uudistukseen liittyvien valuvikojen korjaamiseksi ovat jääneet hyvin rajallisiksi.
Sote-uudistusta käsitellään eduskunnan valiokunnissa koronakriisistä huolimatta. Suomen Yrittäjät, Kuntaliitto, Keskuskauppakamari ja EK ovat tänään jättäneet yhdessä kannanoton sote-uudistuksesta, jota hallitus on vienyt eteenpäin siitä huolimatta, että lainsäädäntöneuvoston arvion mukaan laki on tehty puutteellisesti ja esimerkiksi vaikutusta yrityksiin ei ole otettu kunnolla huomioon.
Kannanoton allekirjoittaneet järjestöjen toimitusjohtajat ilmaisevat huolensa siitä, että uudistusta on valmisteltu tavalla, jossa sosiaali- ja terveyspalveluista tällä hetkellä vastaaville on jäänyt lähinnä sivustaseuraajien rooli. Eri toimijoiden mahdollisuuden vaikuttaa uudistukseen liittyvien valuvikojen korjaamiseksi ovat jääneet hyvin rajallisiksi.
Kannanoton mukaan yksi keskeisimmistä muutostarpeista koskee hyvinvointialueiden mahdollisuutta järjestää palvelut tehokkaasti yksityistä sektoria ja sen innovaatioita hyödyntäen. Uudistuksen tavoitteena on muodostaa vahvempia palvelujen järjestäjiä. Järjestämisvastuuta koskevat rajoitukset ovat kuitenkin samalla kaventamassa merkittävästi hyvinvointialueiden päätäntävaltaa.
– Tämä koskee erityisesti tuottavuutta, laatua ja saatavuutta parantavien tuotantotapojen valintamahdollisuuksia. Päätösvallan siirtyminen vahvan kunnallisen itsehallinnon piiristä selvästi heikomman hyvinvointialueen itsehallinnon piiriin ei ole omiaan myöskään vahvistamaan yhteiskunnan kansanvaltaisuutta, kannanotossa todetaan.
Myös taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ja kuntien asema uudistuksen jälkeen huolettaa.
Sote-uudistuksen tavoitteista vallitsee yhteiskunnassa laaja yhteisymmärrys. Uudistuksella tulisi pystyä parantamaan palveluiden saatavuutta ja laatua, kuin varmistamaan järjestelmän kestävyys pitkällä aikavälillä.
– Tämä edellyttää muun muassa alueellisten erityispiirteiden huomioimista, hyvinvointialueiden ja kuntien joustavaa työnjakoa ja laajaa mahdollisuutta eri toimijoiden vahvuuksien hyödyntämiseen osana palvelutuotantoa. Esimerkiksi yritysten merkitys sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana on huomattava.
Hallitus on puskenut sote-uudistusta eteenpäin kiireellä. Yksi tavoite on saada lait hyväksyttyä eduskunnan kevätistuntokaudella, jotta Maakuntavaalit voidaan järjestää tavoiteaikataulun mukaisesti vuoden 2022 alussa. Lakien hyväksymisen ja vaalien välille on katsottu riittäväksi ajaksi minimissään puoli vuotta.
Kustannusten kasvun hillintä on ehdotetussa mallissa vaikeaa ja muutoskustannukset rasittavat hyvinvointialueita ja kuntia pitkälle kuluvan vuosikymmenen loppuun. Yhteiskunnalliset toimijat kantavat huolta siitä, mikä on kuntien rooli uudistuksen jälkeen ja miten muutos vaikuttaa yrityksille tärkeään kuntien ja kaupunkien elinvoimaan, investointikykyyn ja rahoituspohjaan. Jos huolenaiheita ei oteta vakavasti, voi muutoksella olla kielteisiä vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin, yritysten mahdollisuuksiin, kansantalouteen ja koko maan kehitykseen.
– Kannamme huolta siitä, että uudistuksen tavoitteet ovat väistymässä aikataulutavoitteesta aiheutuvan kiireen tieltä. On välttämätöntä varmistaa, että uudistus johtaa sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja esitetyssä lainsäädännössä tunnistetut puutteet korjataan, kannanotossa sanotaan.
Toimitus
toimitus (at) yrittajat.fi
