Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Sote

"Yhteistyö julkisen sektorin kanssa vaikeutuu entisestään" – Alan konkari listaa sote-uudistuksen pahimmat puutteet

Ensi viikolla eduskunnan äänestykseen tuleva sote-uudistus voisi olla paljon parempi, kritisoi Lääkärikeskus Aavan omistaja-toimitusjohtaja.

Eduskunta äänestää sote-uudistuksen hyväksymisestä ensi viikolla. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö asiasta valmistui alkuviikolla.

Pähkinänkuoressa sote siirtäisi vastuun sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta pois kunnilta 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Hallituksen tavoitteena on ollut muun muassa parantaa palveluiden saatavuutta. Kritiikki sote-uudistusta kohtaan on ollut äänekästä.

Lääkärikeskus Aavan omistaa perheyritys Aho Group, jonka yksi omistajista on Antti Aho. Hän on omistajan roolissa Aavan toimitusjohtaja.

Aho on seurannut soten syntymistä yksityisen terveydenhuollon ytimestä. Hänen mukaansa nykyisessä muodossaan valmistuva sote ei vaikuta Aavan toimintaan.

– Lyhyellä aikajänteellä sote ei vaikuta mitenkään, koska nykyisinkin julkinen sektori hyödyntää melko vähän meillä tarjolla olevia terveyspalveluita. On harmillista, että sote-esitys tekee yhteistyöstä julkisen sektorin kanssa entistä hankalampaa, hän miettii.

Oppositio ryöpytti hallitusta viime keskiviikkona. Kokoomus on pitkin kevättä arvostellut sote-esitystä. Sen mukaan valmistuva sote-malli olisi haitaksi etenkin suurille kaupungeille. Pelkona on, että parasta hoitoa saavat jatkossa työterveyshuollon asiakkaat sekä ne suomalaiset, joilla on sairausvakuutus.

"Julkinen järjestää ja paras tuottaa"

Aho olisi kaivannut soteen palvelulupausta.

– Lupausta siitä, missä laajuudessa ja aikataulussa hyvinvointialueet ovat velvollisia järjestämään terveyspalveluita niitä tarvitseville kansalaisille. Esimerkiksi niin, että perustason hoitoon pääsee alle seitsemässä vuorokaudessa. Jos hyvinvointialue ei siihen omalla tuotannollaan pysty, on sen pyrittävä hankkimaan kyseiset palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta ostopalveluina tai palvelusetelijärjestelmiä hyödyntäen.

Toivelista ei pääty tähän. Ahon mukaan hyvinvointialueille olisi pitänyt antaa enemmän päätösvaltaa siitä, kuinka ne järjestämisvastuunsa toteuttavat. Lisäksi hän olisi halunnut nähdä lakiesityksessä enemmän kannusteita julkisen sektorin toiminnan tehostamiseen, tuottavuuden parantamiseen ja vertailtavuuden lisäämiseen.

– Palvelutuottajien välisen kilpailun lisääminen olisi hyvä keino tuottavuuden parantamiseen. Lakiesitykseen olisi pitänyt sisällyttää periaate, että julkinen sektori järjestää ja paras palvelutuottaja tuottaa. Kansalaisten valinnanvapautta pitäisi lisätä ja siihen tulisi kannustaa, Aho sanoo.

Liikkumatilaa ei hyödynnetty

Lakiesityksestä puuttuu Ahon mukaan myös vaatimus kansallisesta yhtenäisestä kustannuslaskentamallista.

– Hyvinvointialueet olisi pitänyt lainsäädännöllä velvoittaa eriyttämään järjestämisvastuu niiden omasta palvelutuotannosta. Mielestäni lakiesityksen vaikutusarviot ovat puutteellisia. Saavutetaanko sote-uudistuksella sille asetetut tavoitteet ja miten? Tämä ei käy selville sote-esityksestä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk) johtama eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta julkisti tiistaina muutosehdotuksensa hallituksen sote-esitykseen.

Aho näkee, että valiokunta olisi voinut käyttää enemmän hyväkseen liikkumatilaa, jonka eduskunnan perustuslakivaliokunta oli sille antanut. Suomen Yrittäjät on aikaisemmin vaatinut samaa esittäessään kaikkiaan viittätoista parannusta sote-esitykseen.

Perustuslakivaliokunnan mukaan vähäisempikin sääntely olisi riittänyt koskien muun muassa alihankkijoiden hyödyntämistä.

– Sosiaali- ja terveysvaliokunnan olisi pitänyt huomioida paremmin muiden valiokuntien kuten talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa ja lausunnoissa esille tulleita näkemyksiä, Aho sanoo.

– Valitettavasti on perusteltu syy epäillä, että sote-esityksellä ei luoda edellytyksiä hoitoonpääsyn paranemiselle julkisrahoitteisissa palveluissa. Valinnanvapaus julkisrahoitteisten terveyspalveluiden osalta ei näiden lakiesitysten myötä lisäänny, pikemminkin päinvastoin.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi