Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Hyvinvointi

Kuoro, teatteri ja puhallinorkesteri sekä perhe pitävät yrittäjän kiireisenä – Harrastuksilla on tärkeä rooli, kun työt ovat kotona

Mariia Jokimäki-Tähkänen tekee töitä ja harrastuksia, kuten kuorolaulua ja puhallinorkesteria, hän tekee vuorovedoin. Koronapandemian kokoontumisrajoitusten jälkeen ensimmäisissä orkesteriharjoituksissa hän sai kylmät väreet. Yksin harrastaminen ei ole sama asia kuin porukassa.

Kuorolaulu, puhallinorkesteri, kesäteatteri ja Merikarvian Matkailuyrittäjien hallitus. Siinä on merikarvialaisen majoitus- ja pesulapalvelua pyörittävän Mariia Jokimäki-Tähkäsen harrastelistaa.  

Jokimäki-Tähkänen on myös kolmen teini-ikäisen lapsen äiti, eli hulinaa riittää. 

– Olemme aktiivinen perhe. Mieheni ja lapset harrastavat yleisurheilua, ja hekin ovat mukana puhallinorkesterissa, eli harrastukseni ovat myös perheen yhteistä tekemistä.  

Kutakin harrastusta on kerran viikossa, mutta kesäteatterin tanssi- ja lauluharjoitukset lisääntyvät, mitä lähemmäs ensi-iltaa päästään.  

Jokimäki-Tähkäsen harrastukset ovat peruja lapsuudesta. Vuonna 1991 Merikarvialle tuli musiikinopettaja Tauno Koskinen, joka perusti puhallinorkesterin. Trumpettia soittava Jokimäki-Tähkänen on ollut mukana koko 30-vuotisen taipaleen. Myös rakkaus lauluun on syntynyt jo lapsena.  

Harrastajateatteri tuli mukaan kuorolaulun kautta, kun musikaaleihin tarvittiin suurempia lauluryhmiä. 

– Teatterissa minua kiehtoo päästä laulamaan ja tanssimaan ryhmäkohtauksiin, eivätkä niinkään yksittäiset roolit, hän kertoo. 

Töitä ja harrastuksia vuorovedoin 

Jokimäki-Tähkäsen ura yrittäjänä lähti käyntiin Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotalouden opintojen ja äitiysloman jälkeen vuonna 2006. Hän ei halunnut 10 kuukautisen vauvan kanssa aloittaa täysipäiväistä palkkatyötä.  

Sitä paitsi yrittäjyys kiehtoi. Siihen malli oli jo omilta yrittäjävanhemmilta. Mies on päivätöissä muualla, mutta omistaa yrityksestä 10 prosenttia. 

– Mericamping etsi yrittäjää, joten tartuin tilaisuuteen. Kotipaikan vieressä oli myös vanha neuvolarakennus, josta muokattiin lisää majoitustilaa. Kun lapset tulivat kouluikään, luovuimme camping-alueesta, jotta voimme viettää lasten lomia ja tehdä pieniä reissuja, Jokimäki-Tähkänen sanoo. 

Nykyään Rauhanlaakson Majoituspalvelut -yrityksellä on majatalo, kolme vuokramökkiä sekä pesulatoimintaa. Työ on kausiluontoista, sillä Merikarvialle alkaa keväällä tulla kalastajia. Kesällä paikkakunnan väkiluku tuplaantuu kesämökkiläisistä. Viimeiset kalastajat lähtevät syksyllä. 

Koronavuoden aikana asiakkaiden varauskäytännöt muuttuivat hieman. 

– Viime kesä oli lopulta ennätyskesä ja tuntuu, että se jatkuu. Ihmiset ovat alkaneet varata majoitusta eri aikoihin. Tulee arkivarauksia, kun ennen varaukset painottuivat viikonloppuihin. 

Jokimäki-Tähkäsellä on siis talvella aikaa harrastaa, ja monet harrastukset ovat kesällä tauolla.  

– Harrastusteni ohjaajat ovat ymmärtäväisiä, jos joudun vastaamaan puhelimeen kesken harjoitusten. Meillä on myös naapurissa asuvan anopin kanssa järjestely, että hän hoitaa asioitani, jos en itse pysty olemaan tavoitettavissa. Yrityksen puheluihin pitää kuitenkin aina vastata.  

Porukassa on parempi 

Harrastuksilla on tärkeä rooli, kun työt ovat kotona. Kuoro, puhallinorkesteri ja teatteri antavat syyn päästä välillä pois kotoa.  

– Varsinkin korona-aikana jätskinhakureissu kahdeksan kilometrin päähän kioskille on ollut elämys, Jokimäki-Tähkänen naurahtaa. 

Korona-aika näkyi yrityksen arjessa varausten peruuntumisena. Pesulan perusasiakkaista katosivat päiväkodit päivittäispyykkeineen ja pitopalvelut pöytäliinoineen, kun tilaisuuksia peruttiin. 

Harrastuksetkin joutuivat tauolle, kun kuorolaulua tai puhallinsoittimien soittamista tai muutakaan kokoontumista ei suositeltu.  

– Ennen koronaa mietin jossain kiireisessä vaiheessa, että miltäköhän tuntuisi pitää vuoden tauko kaikesta. Ihan tätä en tarkoittanut.  

Kuoro yritti jatkaa harjoituksia etänä, mutta ei se ollut kivaa. Jokimäki-Tähkänen oli aluksi tyytyväinen, kun ei tarvinnut lähteä minnekään, mutta hohto katosi nopeasti. Yksin harrastaminen ei ole sama asia kuin porukassa.  

– Soittokunnan ensimmäisissä kesäharjoituksissa puolen vuoden tauon jälkeen me soittajat olimme ehkä kesäterässä, mutta sain kylmät väreet, kun kuulin koko massan soittavan yhdessä. 

Kuoron ensimmäinen ulkomaan matka Prahaan peruuntui koronan takia. Nyt soittokunta jännittää, saako se 30-vuotisjuhlakonsertin järjestettyä.  

 

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi

Kuva Jussi Partanen