Yrittäjät ja edunvalvojat pohtivat, millaiset edellytykset yrittäjyydelle on tulevassa sote-mallissa – ”Yrittäjyydelle on varmasti sijaa”

– Nyt on näytön paikka. Tarvitaan aitoa yhteistyötä. Ne maakunnat tulevat pärjäämään, joissa yhteistyö toimii, sanoo Vääksyn lääkärikeskuksen yrittäjä ja omistaja Tiina Wangel.

Yhteistyö on sana, joka toistui Kunnallisjohdon seminaarissa Finlandia-talolla lähes jokaisessa puheenvuorossa. Vaarana on, että yhteistyö jää näennäiseksi ja päälleliimatuksi,

Yrittäjillä on huolia uudessa sote-palveluiden järjestämistilanteessa. Kuntoutusyrittäjien toiminnanjohtaja Satu Grekin listaa niistä ainakin neljä: yleiskatteellinen rahoitus, yksityisen ja alihankinnan käytön asettaminen perusteluvelvollisuuden taakse, palveluntuottajille maksettavien korvausten taso sekä alueiden vapaus – onko valtuustosta vastavoimaksi viranhaltijoiden esityksiin?

Aihetta pohtivat Wangelin lisäksi muun muassa hoivakotipalvelua tuottavan Päiväkumpu -yhtiön toimitusjohtaja Anne Kangas, Lääkäripalveluyritykset LPY ry:n Ismo Partanen sekä Suomen Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen.

– Strateginen suunnittelu on ollut yrityksille aivan mahdotonta viimeiset 20, saatika 10 vuotta, Nyt meillä on runkolainsäädäntö, joka ei ole paras mahdollinen, mutta sen kanssa on elettävä. Paletin hallinta on äärimmäisen haastava tehtävä. Jatkon suhteen on kaksi koulukuntaa. Yhden mielestä ei muutu muu kuin kyltti oven pielessä. Toinen katsoo pidemmälle: aivan kaikki järjestelmät menevät uusiksi. Yrittäjyydelle on varmasti sijaa, Partanen sanoo.

Kuntapäättäjä, kysy palvelustrategiasta!

Asiassa on kuitenkin monta ratkaistavaa kysymystä. Yksi on palveluseteleiden rooli, hinnoittelu ja saamisen mahdollisuus. Palvelusetelit olisivat monipuolinen väline esimerkiksi hoitojonojen purkamiseen.

– Jonottaminen maksaa. Siitä ei puhuta, koska sitä maksetaan niin monen tahon pussista, Wangel toteaa.

Palveluseteli on myös joillekin toimijoille, kuten Kankaan Päiväkummulle, toiminnan edellytys.

– Toimimme Helsingissä, koska täällä on palvelusetelit. Emme ole pärjänneet kilpailutuksissa 10 vuoteen. Pärjäämme, koska Helsingissä on itsemaksavia asiakkaita, Kangas sanoo.

Yleisökysymyksistä kävi ilmi eri alueille esiintulleita ongelmia. Ilman yrityksiä Vaasassa ei ole sellaista päihdehuoltoa, joka takaisi lainmukaisen hoidon. Lapissa valmistelut ovat edenneet ilman yhtäkään yrittäjäedustajaa.

– Asioita valmistellaan virkamiestyönä, ja virkamiehillä on paljon asioita pöydillään. Siinä ei välttämättä kuulla sidosryhmiä, ja ensimmäiseen valtuuston äänestykseen mennään virkamiesvalmistelun päätöksellä. Kuntien täytyy nyt vaatia, mitä palvelulupaus tulee tarkoittamaan hyvinvointialueilla. Palvelustrategia on tärkein asiakirja, Partanen toteaa.

Kuka tuottaa ja mitä?

Myös Suomen Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen muistuttaa palvelustrategian tärkeydestä.

– Siinä määritellään muun muassa palveluverkkoa koskevat kysymykset eli missä palveluita on ylipäätään saatavilla. Lisäksi määritellään, miten palvelut tuotetaan eli mitä julkinen sektori tuottaa itse ja mitä palveluita ostetaan yksityiseltä tai tuotetaan palvelusetelillä. Samalla määritellään ostopalvelujen hankintapolitiikasta eli miten hankintoja toteutetaan. Hankkijan volyymi tulee uudessa hyvinvointialueiden mallissa kasvamaan, Matikainen sanoo.

Partasen mukaan julkisen puolen hankinnat ovat yrittäjien kannalta haastavia, koska kustannusten vahtiminen on toista luokkaa. Julkisen toimijan kuluissa eivät näy myöskään autojen kulut, lumien luonti, kiinteistöjen huolto tai velkojen korot, jotka yrittäjä joutuu toiminnassaan ottamaan huomioon.

Olisikin tärkeää, että kustannukset olisivat vertailukelpoisia keskenään, ja julkinen sektori vyöryttäisi palvelujen hintaan myös esimerkiksi mainitut kiinteistöistä aiheutuvat kulut.

– Näinhän yksityinen joutuu joka tapauksessa tekemään. Tällöin esimerkiksi palvelusetelin hinta pystyttäisiin määrittelemään oikein. Nykyään ongelmana on se, että palveluseteli on pääsääntöisesti alihinnoiteltu, koska julkinen sektori ei osaa – tai halua – määritellä hintaansa oikein, Matikainen toteaa.

Työvoimapula vaikuttaa kustannuksiin

Toinen suuri kysymys on työvoimapula, joka on sote-alan lisäksi monella muullakin alalla. Yksi huoli on sote-alalla siinä, että siirryttäessä alueellisiin yhtymiin palkat harmonisoidaan, eli ne nousevat, mikä nostaa kuluja entisestään. Yleisöstä nousi kysymys, miten yritykset voivat vastata tähän kilpailuun.

– Yksityisellä puolella on aina maksettu korkeampaa palkkaa kuin julkisella. Ei siinä auta kuin nostaa palkkoja, Wangel sanoo.

– Tarvitsisimme monipuolisemmat työmarkkinat, Anne Kangas toteaa.

Palkkojen harmonisointi aiheuttaa palkantarkistuksen tarvetta myös yksityisellä sektorilla. Tällä on puolestaan vaikutusta palvelusetelin hintaan. Palkkojen harmonisointi nostaa siis sote-kustannuksia laajasti kokonaisuutena,

Työvoimapulaan on herätty viimeisen vuoden aikana joka rintamalla.

– Terveydenhuoltoalalla vaaditaan terveydenhuoltoalan koulutus tehtäviin, joihin ei koulutusta vaadita kuten nyt rokotusten kirjaaminen. Kaikki armeijan käyneet tietävät, että kirjaaminen onnistuu myös alikersantin tekemänä. On myös paljon lääkäreitä, jotka tekevät muita kuin lääkärin hommia. Se on resurssien hukkaamista, Partanen kommentoi.

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi

Kuva Mika Pollari