Kierrätyksen kasvu edellyttää elinvoimaista yrityskenttää

Suomessa valmistellaan parhaillaan jätelakimuutosta, jonka ensisijainen tarkoitus on saattaa lainsäädäntö EU:n vaatimalle tasolle. Lakiehdotuksessa on kannatettavia muutoksia, kuten erilliskeräysvelvoitteiden kirjaaminen lakiin. Siinä on myös paljon pakollisia asioita, jotka liittyvät EU-tasolla esimerkiksi jätteiden raportointiin ja tuottajavastuun toteutukseen. Kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta luopuminen sekajätteen ja erilliskerättävien jätejakeiden kuljetuksissa ei ole näistä kumpaakaan.

Suomessa on kaksi tapaa järjestää jätteenkuljetus asumisessa syntyvälle jätteelle: kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus, jossa asukkaat tilaavat jätehuollon haluamaltaan yritykseltä, sekä kunnan järjestämä jätteenkuljetus, jossa yleisimmin alueellinen jätehuoltoyhtiö kilpailuttaa kuljetukset. Käytännössä erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella olevissa kunnissa on pitäydytty kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, nimenomaan koska kuljetusjärjestelmäpäätös on osa elinkeino- ja elinvoimapolitiikkaa.

Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkauttaminen sekä pakkausjätteiden kiinteistökohtaisen keräyksen siirtäminen kunnille uhkaakin romuttaa koko jätelakimuutoksen aikaansaamat myönteiset vaikutukset yrityskenttään. Kilpailua rajoittavan sääntelyn purkamista on määrätietoisesti edistetty eri toimialoilla. Jätehuollossa asia on etenemässä toiseen suuntaan. Kuntien itsenäisestä päätöksenteosta ollaan siirtymässä lakiin kirjattuun uuteen velvoitteeseen.

– Arvioiden mukaan ehdotetut erilliskeräysvelvoitteet lisäävät työvoiman tarvetta jätealalla vähintään 500 henkilötyövuodella, kuljetusajoneuvojen hankinnasta aiheutuvat investointikustannukset olisivat vajaat 18 miljoonaa euroa ja arvonsiirtymä markkinoilta kunnille olisi varovaisesti arvioituna 100 miljoonaa euroa. Näissä pk-yritykset ovat häviäjän roolissa, Vammalan Yrittäjien puheenjohtaja Jari Moisio varoittaa.

Esimerkiksi Sastamalan kunta jakautuu kahden alueellisen jätehuoltoyhtiön alueelle: Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n. Yhtiöt kilpailevat tytäryhtiöineen myös markkinoilla yksityisten yritysten kanssa ja saavat yhä merkittävämmän markkinaedun kunnalle annettujen velvollisuuksien lisäämisen kautta. Nykymallissa kunnan vastuulla olevien jätteiden kuljetus mahdollistaa pienillekin yrityksille reiteiltään tehokkaiden palveluiden tuottamisen myös hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnalle. Mikäli kuljetuksia keskitetään kuntien kilpailuttamiksi, vähenee väistämättä palvelutarjonta myös näille toimijoille. Onkin vaarana, että myös elinkeinotoiminnan palveluita siirtyy yhä enemmän kunnan hoidettavaksi.

Pk-yritykset ovat kouluttaneet asiantuntevia henkilöitä kuljettajiksi, asiakaspalveluun,laskutukseen ja työnjohtoon ja usein henkilöt hallitsevat koko jätehuollon toimintaketjun. Käytännössä tehtävien siirto kunnalle tarkoittaa sitä, että yritys joutuu paitsi luopumaan kouluttamastaan henkilökunnasta myös merkittävästä osasta asiakkaitaan.

– Kilpailutuksen muutos palveluiden kehittämisestä ja osaamisen kasvattamisesta hintakeskeiseksi muuttaa yrittäjät torppareiksi, kiteyttää kansanedustaja Arto Satonen.

– Kierrätyksen kasvu ei voi olla ainoastaan kuntien tehtävä. Juuri yksityiset yritykset ovat olleet edelläkävijöitä kierrätyksen lisäämisessä ja niihin liittyvien palvelujen tuottamisessa myös kuntalaisille. Onkin tärkeää varmistaa, että lakimuutoksessa ei vaaranneta toimivien yritysten elinkeinomahdollisuuksia eikä myöskään sitä yhteiskunnan saamaa tehokkuushyötyä, johon avoimempi kilpailu johtaa, jatkaa Tampereen Kauppakamarin johtaja Peer Haataja.

Nyt ehdotetun mallin sijaan laissa saostus- ja umpisäiliölietteille säädettävät kevennetyt vaatimukset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle tulisi laajentaa koskemaan myös sekalaista yhdyskuntajätettä sekä erilliskerättäviä jätelajeja. Valvonta olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti digitalisaation avulla ilman jokaisen jätehuoltoviranomaisen valvontaa varten rakentamia erillisiä järjestelmiä.

Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän meneillään oleva kehittäminen voisi tukea myös valvontatehtävää

Lisätietoja:

Jari Moisio, Vammalan Yrittäjät
puheenjohtajajari.moisio@avantium.fi
p. +358 40 556 0132

Peer HaatajaTampereen Kauppakamari, johtajapeer.haataja@tampereenkauppakamari.fi
p. +358 40 553 5535

Arto Satonen, Eduskunta
kansanedustajaarto.satonen@eduskunta.fi
p. +358 9 432 3110