Kolumni: Itä-​Suomi luo nahkansa uudelleen – Yritykset näyttävät mallia

Suomen Yrittäjät teki vastikään yhteenvedon kuuden itäisen maakunnan Pk-yritysbarometrin 2024 tuloksista. Tutkimus valotti kokonaiskuvaa laajan alueen elinvoimasta ja yritysten tilasta. Taustalla tutkimukselle on ollut kiivas keskustelu Itäisen Suomen merkityksestä ja kritiikki investointien keskittymisestä Länsi -ja Etelä-Suomeen.

Tulokset olivat kiinnostavia. Itäsuomalaisten yritysten kyvykkyydessä ei ole mitään surkuteltavaa verrattuna muuhun maahan. Tutkimuksessa Itä-Suomen pk-yritykset peittosivat monella mittarilla valtakunnan keskiarvot.

Esimerkiksi voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä on idässä lähes yhtä paljon kuin muualla Suomessa. Sinänsä miinusmerkkisissä kannattavuudessa ja vakavaraisuudessa luvut ovat lähes tasalla, kuin myös investointiodotuksissa. Yritysten maksuvaikeuksissa ts. kyvykkyydessä huolehtia yrityksen talouden juoksevista toiminnoista ei ollut eroja. Työvoiman saatavuus työllistämisen esteitä kysyttäessä oli idässä jopa valtakunnan keskiarvoa parempi. Lomautuksia ja irtisanomisia on vähemmän idässä kuin muualla. Yritysten sopeuttamistoimina yritykset erottuvat muusta maasta keskittymällä liiketoimintansa ydinalueelle ja karsimalla osan toimintansa vahvistamiseksi – fiksuja liikkuja siis kaikki.

Itäsuomalaisissa yrityksissä ei ole mitään vikaa – infrat kuntoon ja täältä tullaan.

Olemme puolityhjän tai -täyden vesilasin ääressä. Minua on pidempään häirinnyt se, että Itä-Suomen ongelmista puhuttaessa kaikki toimijat pistetään samaan kurjuuden laariin. Esimerkit osoittavat, että itäsuomalaisten yritysten kyvykkyydessä, osaamisessa ja liiketoiminnassa ei ole mitään vikaa. Tämä on hyvä uutinen kaikille julkisille ja yksityisille investoreille, jotka arvioivat tulevien investointiensa sijaintia. Ensisijaisesti tarvitsemme infrainvestointeja väyliin, teihin, kantaverkkoihin sekä muuhun toimintaympäristöön. Itä-Suomeen investoiminen ei ole köyhäinapua eikä epätervettä aluetukea vaan tasavertaista kehittämistä muun maan tavoin. Lasimme on puoliksi täynnä.

Aluetalouden mittareita on uudistettava. Tarvitsemme muitakin kriteerejä kuin väestömäärä tai ajoneuvojen liikennemäärät. Jo mittareita laajentamalla kuva Itä-Suomesta muuttuu toisenlaiseksi. Itä on Suomen suosituinta vapaa-ajan asumisen seutua. Monipaikkaisuus ja matkailu kasvattavat tätä tilastoissa noteeraamatonta asukasmäärää. Muutetaan siis väestömäärien tarkastelukriteerejä. Itäisen Suomen teillä liikkuu valtavasti raskasta puutavaraa ja raaka-ainetta, mutta infraselvitykset katsovat pääasiassa ajoneuvojen määrää. Muutetaan tätä aluetalouden mittaria. Suomen suurin maidontuottaja on Kuopio, karjatalous ja nurmiviljely Pohjois-Savon merkittävää alkutuotantoa. Huoltovarmuuden operaattorina itä pitää ykkössijaa puhumattakaan geopoliittisesta asemasta EU:n ja Naton ulkorajana. Asetetaan huoltovarmuudelle oma kriteeri. Kokonaisturvallisuuden osaaminen ja olemassa oleva keskittymä idässä on vahva. Tästäkin saamme uuden kriteerin alueiden vertailuun.

On katkaistava negatiivisen imagon ja viestinnän kierre. Paino sanalla imagon muuttaminen, sillä tosiasiat yritysten kyvykkyydestä ovat todellisia.

Ytimessä on itäsuomalaisten ihmisten ja Itä-Suomen kyky uudistua. HT Valtteri Laasosen väitöskirjan nimi Alueiden kyky uudistua sopii testattavaksi täällä meillä. Itä-Suomi luo nahkaansa uudelleen, jotta olemme valmiita seuraavaan kasvuvaiheeseen. Murrosvaihdettamme vauhdittavat kokonaisturvallisuus, vihreä siirtymä, huoltovarmuus sekä monipaikkaisuus ja kansainvälisyys. Tässä yritykset näyttävät mallia.