Vanha pykälä pakottaa yrittäjän pulittamaan taloyhtiöremontista kovan hinnan – Jouko sai 96 000 eurolla peruskorjauksen 1,5 neliön wc-tilaan

Joidenkin taloyhtiöiden yhtiöjärjestykseen kirjattu vastikekerroin on aiheuttanut vakavia taloudellisia ongelmia lukuisille yrittäjille.

Kyseessä on yhtiöjärjestyksen pykälä, joka antaa taloyhtiölle oikeuden periä kaksinkertaista tai jopa nelinkertaista yhtiövastiketta taloyhtiön kivijalassa tai alakerroksissa toimivilta yrityksiltä.

Pykälä aiheuttaa ongelmia silloin, kun taloyhtiöissä tehdään remontteja. Korjauslaskut nousevat yritysten kohdalla selvästi suuremmiksi asuinhuoneistoihin verrattuna.

– Katutason liiketilan yrittäjä maksaa hissiremontista jopa nelinkertaisen hinnan, vaikka hän ei käytä hissejä ollenkaan, Turussa toimiva yrittäjä Jouko Reijonen sanoo. Hän on yksi niistä lukuisista yrittäjistä, jotka kärsivät vastikekertoimesta.

Tilaa ei haluta edes ilmaiseksi

Reijonen on tyytyväinen liikepaikkaansa, mutta viime aikoina kulut ovat alkaneet käydä ylitsepääsemättömiksi. Äskettäin taloyhtiöön tehtiin putkiremontti, josta Reijosen 88 neliön liiketilan osuus oli 96 000 euroa.

– Saimme sillä rahalla 1,5 neliön vessan pinnat uusiksi.

Jatkossa Reijonen maksaa remonttikuluja rahoitusvastikkeessaan.

– Jos haluaisimme tästä kurimuksesta eroon, meidän pitäisi myydä liiketila. Ongelmana on, että sen arvo on laskenut negatiiviseksi, joten kukaan ei halua ostaa sitä. Käytännössä meidän pitäisi maksaa huomattava summa, jos haluamme päästä liiketilan osakkeista eroon.

Reijonen tietää useita vastaavia esimerkkejä yrittäjäkollegoidensa keskuudesta. Erään Turussa toimivan yrittäjän mitta tuli täyteen korkeista vastikkeista ja yrittäjä oli tarjonnut taloyhtiölle tilaansa ilmaiseksi. Julkisivuremontti aiheutti yrittäjälle 100 000 euron lisäkulut.

– Taloyhtiön puolelta kieltäydyttiin perustelemalla, että tila tulee heille liian kalliiksi.

Äskettäin Reijonen sai soiton Porista, missä oli myyty yhdellä eurolla liiketila yhdeltä kaupungin keskustan parhaista paikoista. Liiketilaan investoitu pääoma oli kuoleentunut vastikekertoimen aiheuttamien kulujen vuoksi.

– Kun yrittäjä pyrkii myymään tällaista liiketilaa, välittäjät saattavat naureskella, että paljonko olet valmis maksamaan siitä, että joku suostuu ottamaan tilan itselleen.

”Voi johtaa konkursseihin”

Vastikekerroin on Suomessa vanha ilmiö, jonka juuret ovat varsin erilaisessa aikakaudessa.

– Aikanaan kun kertoimet on tuotu yhtiöjärjestyksiin, liiketilojen omistajat ovat olleet vauraampaa väkeä ja vuokratilanne on ollut sellainen, että liiketiloihin on ollut jonoa, Reijonen sanoo.

Nykyisin taloyhtiöt perustelevat vastikekerrointa hänen mukaansa sillä, että liiketiloista koituu niille enemmän kustannuksia.

– Tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi meillä ei ole näkynyt taloyhtiön huoltomiestä tekemässä aikoihin mitään sellaista, mistä olisi tullut kuluja. Toki liiketilan lämmityskulut ovat hieman korkeammat ja näyteikkunat vaativat pesua, mutta ne eivät voi aiheuttaa niin paljon kuluja.

Reijonen ajaa tasapuolista kohtelua liiketiloille ja asuinhuoneistoille. Hänen toiveissaan on kansalaisaloite lain muuttamiseksi.

– Joissakin yhtiöjärjestyksissä olen nähnyt maininnan yhdenvertaisuussäännöstä, mutta se ei näytä toteutuvan. Nykyisellään tilanne voi johtaa jopa konkursseihin.

Kiinteistöliitto: Kerroin ei ole poistumassa

Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen vahvistaa Reijosen kokemuksen siitä, että kertoimella halutaan kattaa mahdollisioa lisäkustannuksia.

– Vastikekerroin perustuu siihen, että yleensä liiketiloista koituu hieman lisäkustannuksia taloyhtiölle esimerkiksi jätteiden osalta. Myös vesimaksu voi olla suurempi. Yleinen vastikekerroin on näissä tapauksissa 1,5 tai 2.

Pynnösen mukaan vastikekertoimen käyttö on yleistä myös uusissa taloyhtiöissä.

– Kerroin ei ole poistumassa. Siihen puuttuminen vaatii suostumuksen muilta osakkailta. Kertoimen pienentäminen johtaa siihen, että asukkaat maksavat isompaa vastiketta. Se taas voi vaikuttaa negatiivisesti huoneiston arvoon. Tämän taklia yhtiöjärjestyksen muuttaminen on hankalaa.

Joitakin vastikekertoimiin liittyviä riitoja on Pynnösen mukaan viety korkeimaan oikeuteen. Kynnys oikeuskäsittelyihin on hänen mukaansa kuitenkin erittäin korkea.

– Suosittelen näissä tapauksissa vahvasti neuvottelua osapuolten kesken. Tiedän, että joissakin tapauksissa on päästy kompromissiin. Taloyhtiö on saattanut esimerkiksi hankkia omia osakkeitaan ja muuttanut liiketilan käyttötarkoitusta.

Kuva: Getty Images / Jouko Reijosen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi