Yksinyrittäjä, näin hinnoittelet työsi oikein – Lue 5 vinkkiä!

Yksi yrittäjäpolun hankalimmista kysymyksistä on oman palvelun hinnoittelu. Erityisesti aineetonta asiantuntijatyötä, tietotyötä tekevillä voi olla kysymyksiä oman osaamisen ja ajan arvottamisesta.

Vastausta tähän ja muihin yrittäjyyden alkutaipaleeseen liittyviin kysymyksiin etsivät ja ehdottavat luovan alan yrittäjät ja toimittajat Rosanna Marila ja Sanna Wallenius kirjassaan Lisää liksaa! – Itsensätyöllistäjän tsemppikirja parempiin palkkioihin.

Molemmat kirjoittajat ryhtyivät tahoillaan yrittäjiksi nelisen vuotta sitten, mutta tunsivat toisensa pitkältä ajalta.

– Huomasimme, että hinnoittelu aineettomassa asiantuntijatyössä on vaikeaa, kun tuote ei ole konkreettinen. Ajatus jäi kytemään, ja totesimme, että muutkin varmasti miettivät samoja kysymyksiä, Marila sanoo.

Tavoitteena oli tuottaa kirja, joka tarjoaa konkretiaa ja tietoa ymmärrettävässä muodossa. Siksi kirjassa on eri alojen yksinyrittäjien kokemuksia ja näkemyksiä sekä esimerkiksi selkeitä euromääriä.

1. Satanen on hyvä lähtökohta

Marila kertoo oppineensa paljon kirjaa tehdessään. Konkarikin voi alihinnoitella itsensä ja juniori ylihinnoitella, sillä neuvot ja taulukot eivät välttämättä anna realistista kuvaa palkkiotasosta.

– Todellisen hintatason selvittäminen on oleellista. Toki kunnon palkkiota vastaan asiantuntijan on myös osattava työnsä hyvin, Marila sanoo.

Kirjan kirjoittajat ehdottavat tietotyöläisen laskutettavaksi tuntihinnaksi sataa euroa. Sekään ei ole koko totuus. Joillain aloilla konsultin tuntihinta voi olla 500-1000 euroa. Toiset eivät pääse satasen tuntilaskutukseen koskaan.

2. Jokaisesta viikon työtunnista ei pääse laskuttamaan

Osa ajasta kuluu paperihommiin, asiakashankintaan ja muuhun oheistyöhön, josta kukaan ei maksa mitään. Laskutettavaa työtä voi kertyä vain päivä viikossa.

Suuremmat projektit hinnoitellaan usein erikseen.

– Realistisesti hintakatto tulee jossain kohtaa vastaan, eikä yrittäjä pääse aina sanelemaan omaa hintaansa. Kirjassa kehotamme puhumaan oman alan ihmisten kanssa, laajentamaan ymmärrystä ja kannustamme avoimuuteen yleisestä hintatasosta vastavuoroisesti yrittäjäkollegoiden kanssa. Aina tarkkoja hintoja ei voi edes kertoa, mutta yleisestä hintatasosta voi puhua, Marila sanoo.

3. Tarjous on jännä paikka

Tarjouksen tekeminen voi olla hermostuttavaa, jos yleinen hintataso ei ole selvillä. Hermostusta lisää erityisesti luovilla aloilla se, jos yrittäjä sitoo palkkiota omaan itsetuntoon tai määrittelee ammattitaitoaan sen kautta.

– On tärkeä muistaa, että palkkioneuvottelu on osa normaalia liiketoimintaa. Jos kaikki ei aina mene täysin oman käsikirjoituksen mukaan, se ei tarkoita, että yrittäjä on epäonnistunut, Marila muistuttaa.

Hän suosittelee tarjouksissa kolmen hinnan taktiikkaa. Silloin tarjouksessa on pienin mahdollinen hinta, joka sisältää vähän työtä. Keskihinnassa on jo vähän lisää työtunteja ja hintaa. Kolmas hinta on niin kallis, jota ei melkein kehtaa sanoa ääneen.

– Eri hinnat helpottavat nolostumisen suhteen, mutta antavat myös suuntaviivoja siihen, mikä lopullinen hinta voisi olla työmäärään nähden, Marila sanoo.

4. Tarkastele osaamistasi uudesta näkökulmasta

Yksi huolestuttava piirre hintaneuvotteluissa on se, että joidenkin tietotyötä tekevien yrittäjien palkkiotaso on jumahtanut tai on jopa laskussa, kun muut elämisen kustannukset nousevat. Marila on todistanut tätä kehitystä omassa työssään.

– Journalistiliiton selvityksen mukaan palkansaajatoimittajan euro on freelance-toimittajan 57 senttiä. Spotifyn ja äänikirjasovellusten tyyppisten palveluiden myötä muidenkin sisällöntuottajien palkkiot ovat muuttuneet pahimmillaan roposiksi. Työtä pyritään ostamaan entistä halvemmalla, Marila sanoo.

Ratkaisu on tekijämäinen asenne ja oman asiantuntijuuden tarkastelu uudesta kulmasta.

– Olemme miettineet, mitä muuta asiantuntijuutta meillä on, jota voisimme myydä. Meidän tilanteessamme se on kouluttamista, tekstejä eri muodoissa, konsultointia ja puhujakeikkaa, mutta eri aloilla se voi olla jotain muuta. Moni tätä jo tekeekin, Marila sanoo.

5. Hinnoittelu voi muuttua

Tulevaisuudessa hinnoittelu saattaa muuttua erilaisten digitaalisten alustojen myötä, mutta myös työkentän monipuolistuminen antaa mahdollisuuden itsensä kehittämiseen sekä verkostojen kasvattamiseen jopa kansainvälisesti.

– Erilaisten trendiraporttien mukaan 2030-luvulla yhä useampi meistä haluaa karsia turhaa häiriötä ja kuormitusta elämästään. Me siis alamme priorisoida tulevaisuudessa entistä enemmän omaa ajankäyttöämme. Se tarkoittaa toivottavasti sitä, että me yksinyrittäjät ja työyhteisöt uskallamme tulevaisuudessa pyytää entistä rohkeammin työstämme sellaisen korvauksen, että vapaa-aikaankin jää varaa.