Etsi

Yrittäjien apuna alueella koronaepidemian aikana

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Mitä ja miten kuntabarometrin tuloksista pitäisi oppia?

Kaksi viikkoa sitten julkaistun kuntabarometrin tulos oli eteläsavolaisittain karua luettavaa. Joroinen, Sulkava ja Puumala porskutti omassa sarjassaan ja valtakunnan kärjessä, mutta muilla elinkeinopolitiikan keskiarvo jäi koko maan tason alle.

Tässä hetkessä on ainakin kolme virhettä, joita voi tehdä: vaieta, vähätellä ja unohtaa.

Sen sijaan koko Etelä-Savossa kannattaisi tehdä, kuten Kärsämäellä toimittiin muutama vuosi sitten. Kärsämäki jäi vuonna 2017 viimeiseksi Timo Aron ja kumppaneiden kuntakohtaisessa muuttovoima-analyysissa. Sen sijaan, että tulokset olisi vaiettu kuoliaaksi, kunnan toimijat perkasivat tulokset ja tekivät suunnitelmat siitä, miten tilanne kääntyy. Lisäksi Kärsämäki pystyi kääntämään negatiivisen ja valtakunnanlaajuisen mediahuomion näkyvyydeksi ja omaksi voitoksi. Olin lentää seinälle, kun katsoin nyt Kuntabarometrin alle 10 000 asukkaan TOP 10 -listaa. Mikäs siellä oli elinkeinopolitiikan piikkipaikalla – no Kärsämäki!   

Paras hyöty kuntabarometrin tuloksista saadaan sillä, että osa-alueita ja kysymyksiä käydään läpi yrittäjäyhdistyksen ja kunnan avainhenkilöiden kesken. Suosittelen tulosten läpikäyntiä ensin pienemmällä porukalla ennen kuin esittelette johtopäätöksiä laajemmalle joukolle. Jos tarvitsette apua tulosten tulkinnassa, autan mielelläni.

Eteläsavolaisten yrittäjien mukaan kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys on selvästi tärkein elinkeinopolitiikan osa-alue ja näin se on koko maassa. Tätä osa-aluetta kyselyssä pyydettiin arvioimaan kolmen väittämän valossa: kunnassa otetaan yritykset huomioon jo päätösten valmisteluvaiheessa, kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa ja kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta tehokasta. Kaikkien väittämien kohdalla yrittäjien mielestä kehitys on mennyt viime vuosina huonompaan suuntaan. Eritoten jatkokysymyksiä herättää Etelä-Savon tulosten osalta se, että sukellettu on siinä, kuinka kunnat edistävät toimillaan osaavan työvoiman saamista yrityksiin. Jos taas osaavaa työvoimaa ei ole, ei etenkään mikroyritykset pysty kasvamaan.  

Mikä sitten yhdistää piikkipaikan kuntien tuloksia? Ainakin se, että yritykset näkevät elinkeinopolitiikan aseman olevan kunnassa tärkeä, lupaprosessit toimivat hyvin, yrityksiä huomioidaan asioiden valmisteluvaiheessa ja luottamushenkilö- sekä virkamiesjohto arvostavat yrittäjyyttä. Siis arvostus ja toimivat prosessit – tehdään, mitä luvataan.

Etelä-Savon alueen kokonaistulokset kertovat sen, että elinkeinopolitiikan asema kunnissa on vahvistunut kuntatasolla. Tulevaisuuden non-sote -kunta on elinvoimakunta, joten se, miten pärjäämme houkuttelevana ja hyvin toimivana yrittäjyysalueena, vaikuttaa merkittävästi kunnan elinvoimaisuuteen ja -kelpoisuuteen. Elinkeinopolitiikan aika alkaa nyt eikä kesän jälkeen!

Kiitän omasta ja toimiston väen puolesta tästä keväästä! Hyvää ja voimaannuttavaa kesää – pidetään yhteyttä!

Niina Kuuva
aluejohtaja

 

Etelä-Savon maakunnan ja kuntakohtaisiin tuloksiin pääset tutustumaan täältä  

 

Jäsenedut tästä