Etsi

Järjestö

Yrittäjä on kansanedustajalle kullanarvoinen tiedon lähde

Nimikkoyrittäjyys on parhaimmillaan tehokkainta vaikuttamista suoraan politiikan ytimeen. Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ja hänen nimikkoyrittäjänsä Sarianne Reinikkala vaihtavat tottuneesti ajatuksia yrittäjyydestä ja sote-kysymyksistä.

Myös Iisakin kirkko valmistui lopulta. Yhtä lailla sote-uudistuksen valmistumiseen uskovat Sari Sarkomaa ja Sarianne Reinikkala. Kun nämä kaksi tehokasta vaikuttajaa kohtaavat, keskitytään puhumaan asiaa sote-yrittäjistä, uusista maakunnista ja terveyspalvelujen valinnanvapaudesta.

- Nimikkoyrittäjyys-yhteistyö on ollut tosi hyvä vaikuttamisen keino, ja yrittäjäjärjestön pitää ehdottomasti käyttää tätä hyväksi jatkossakin, Reinikkala toivoo.

Sarkomaan nimikkoyrittäjänä Reinikkala keskittyykin erityisesti sote- ja maakuntauudistukseen liittyviin asioihin. Agendalla ovat olleet myös verotus, yrittäjien sosiaaliturva sekä metropolialueen erityiskysymykset.

Fokus sote-asioissa sopii ilmeisen hyvin tälle yrittäjän ja kansanedustajan työparille: keskustelu uusimmista sote-käänteistä alkaa pulputa saman tien, kun naiset pääsevät Pikkuparlamentissa näköetäisyydelle.

- OECD on huomauttanut Suomelle, että meillä on nyt kansainvälisessä vertailussa yksi eriarvoisimmista perusterveydenhuolloista. Meillä tulot vaikuttavat siihen, kuka pääsee hoitoon, Sarkomaa puuskahtaa.

- Jopa Helsingin sisällä terveyskeskusten jonotusajoissa on valtava vaihtelu. Kontulassa lääkäriin pääsee 29 päivän odottelulla, kun Paloheinässä tarvitsee odottaa kolme päivää. Moni käyttääkin työterveyshuoltoa, ja yli 70 prosentilla lapsiperheistä on vakuutus, jotta lapset pääsevät viivytyksettä hoitoon. Terveyskeskukseen ei pääse ja päivystyksessä on vastassa tuntien jonotus. Niinpä useat menevät suoraan yksityiselle, ja terveyskeskukseen menevät sitten työttömät, yrittäjät ja vähävaraiset lapsiperheet. Me haluamme tähän ennen kaikkea yhdenvertaisuutta. Rahapussin paksuus ei saa vaikuttaa siihen, miten peruspalvelut ovat saatavilla. Oikea-aikainen hoito on aina edullisinta niin ihmiselle kuin veronmaksajalle.

- On hyvä hahmottaa esimerkiksi se, että maakunta kilpailuttaa jatkossakin ostopalveluita, mutta tuottaessaan valinnanvapauspalveluja eivät nämä valinnanvapauspalvelut ole sama kuin kilpailutus. Pienyrittäjä ei siten täytä kilpailutuspapereita isojen tekijöiden rinnalla, vaan yrityksen tulee täyttää palvelutuottajalle asetetut vähimmäisvaatimukset ja ilmoittautua valinnanvapauspalvelun tuottajaksi. Valinnan tekee palveluja käyttävä ihminen.

Yhteistä tietokantaa odotellessa

Kela on ollut luomassa kaikille sote-alan toimijoille yhteistä kansallista Kanta-terveysarkistoa potilastietojen arkistointiin. Kanta-palveluista kehitetään koko kansan tietokantaa, jonne tulevaisuudessa tallentuvat terveystietojen lisäksi myös sosiaalihuollon asiakastiedot.

Sarkomaan mielestä oli tärkeää, että myös sote-alojen palveluntuottajista tulee yksi yhteinen rekisteri ja palveluntarjoajan vaihtaminen mahdollistettaisiin sähköisesti. Valtioneuvoston periaatepäätöksen ja ministerivaliokunnan linjauksen mukaan laaturekistereistä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Reinikkala toivoo, että ennen lopullisen rekisteritietokannan valmistumista pk-yrittäjiä varten saataisiin käyttöön välivaiheen portaali. Kevyempi tietojärjestelmä, johon pienet yritykset voisivat helposti ja heti päästä palveluntuottajiksi mukaan, jotta kansalaisen pääsy monituottajamallin valinnanvapauspalveluihin ei viivästy ja pienyritykset eivät jää uudistuksessa väliinputoajaksi.

- Olisi myös tärkeää, että Kelan tietokannassa olisi avoimet rajapinnat ja järjestelmää testattaisiin piloteilla, joissa olisivat mukana myös pienyritykset jo kehitysvaiheessa, Reinikkala ehdottaa.

- Tällä hallituskaudella sote-uudistuksen valmistelu eroaa aikaisemmista kausista siinä, että nyt on selkeästi sanottu, että yritykset halutaan uudistukseen mukaan. On tärkeää saada kaikki osaaminen käyttöön ja ihmisille vapaus valita palvelunsa. Ihminen valitsee sen palveluntuottajan, mihin hän pääsee sujuvasti ja mistä kokee saavansa hyvän palvelun. Julkinen puoli saa tällä tavoin kirittäjän ja palvelun laatu kehittyy, kun palveluntuottajat joutuvat vähän ponnistelemaan, Sarkomaa toteaa.

Mihin pieniä yrityksiä tarvitaan?

- Me yrittäjäkansanedustajat tehdään täällä työtä sen eteen, että Suomessa olisi laadukkaat ja kaikille yhdenvertaiset verovaroin tuotetut sote-palvelut. Se ei onnistu ilman yrittäjiä, Sari Sarkomaa toteaa.

- Esimerkkinä Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Sitä tuottavat vain yksityiset fysioterapiayrittäjät, ja sillä puolella valinnanvapaus on vallinnut jo lähes 10 vuotta. Yritykselle on luotu kriteerit ja määritelty palvelun hinta, yritykset on rekisteröityneet ja käyttäjä saa listan yrityksistä ja valinnanvapauden. Juuri valmistunut tutkimus osoittaa, että vaikeakaan vamma ei vie ihmiseltä kykyä ja tahtoa vaikuttaa itse käyttämiinsä palveluihin. Ei tiedä mistä puhuu, jos sanoo, että yrittäjien tuominen mukaan valinnan piiriin estäisi hyvän palvelun.

Suomessa on lähes 19 000 sote-alan pienyritystä. Yksinyrittäjiä näistä on yli 14 000, alle 10 hengen yrityksiä 3000. Nämä yritykset työllistävät yhteensä 20 000 työntekijää. Sosiaalipalveluista yksityiset yritykset tuottavat 35%.

- Jos maakuntauudistuksessa aiotaan ensin ottaa isot yritykset mukaan ja vasta myöhemmin lisätään palvelutarjoajiin pienet yritykset, mitäköhän töitä sote-alan pienyrittäjät tekevät odotellessa, Reinikkala pohtii.

Sarkomaa ja Reinikkala ovat yhtä mieltä siitä, että myös pienet yritykset ja yksinyrittäjät on saatava heti mukaan ja valinnanvapauspalveluiden tuottajiksi.

- Meillä on melkein joka asiassa sellainen Nokia-kompleksi: katsotaan asioita ison yrityksen kannalta. Suomen Yrittäjät ja Helsingin Yrittäjät ovat tehneet tosi tärkeää työtä siinä, että on saatu läpi viestiä, kuinka täytyy katsoa myös, miten asiat vaikuttavat pieneen yritykseen ja yksinyrittäjään, Sarkomaa sanoo.

Hinta ja laatu läpinäkyväksi

- Varmaan se kaikista tärkein asia minkä eteen täällä eduskunnassa olen tehnyt työtä ja minkä yrittäjät jakavat, on se, että saadaan läpinäkyväksi, mitä palvelujen tuottaminen maksaa, miten hoitoon pääsee ja mikä on hoidon laatu. Yrittäjät on puhunut tämän puolesta koko ajan, mutta julkinen sektori ei niinkään. Kaikki kunnat eivät vieläkään tiedä mistä kaikesta terveydenhuollon kustannukset esimerkiksi muodostuvat, Sarkomaa lataa.

- Kun tiedetään mistä kulut muodostuvat, tieto on julkista ja avointa, ja tietoja voidaan vertailla. Muissa Pohjoismaissa on laaturekisterit, joita avoimesti vertaillaan. Tavoite on, että täälläkin voidaan sitten vertailla palveluja keskenään, ja maakunnat pystyvät rationaalisesti tietoon perustuen tekemään sote-puolen päätöksiä.

- Maakunnat voisivat silloin nähdä, miksi joku toinen tuottaa samaa palvelua edullisemmin tai paremmin, ja saataisiin hyvät käytännöt jakoon. Siihen tarvitaan maakuntia ja Kela tuottamaan ne järjestelmät, joihin pienenkin yrittäjän on helppo ja kevyt päästä mukaan. Nythän kukaan ei pysty vertailemaan palveluja ja käytäntöjä toisiinsa, Reinikkala sanoo.

Tapaamiseen varattu aika päättyy, ja Sarkomaa kiirehtii jo seuraavaan. Kiire ei kuitenkaan estä tapaamasta omaa tuttua nimikkoyrittäjää aika ajoin.

- Kun saa jutella henkilölle, jolle nämä asiat ovat tuttuja, omatkin ajatukset järjestyvät ja muistaa, mitkä kaikki asiat täytyy vielä tsekata. Oli tosi hyödyllistä tavata, Sarkomaa huikkaa lähtiessään.

 

Sari Sarkomaa (kok.)

  • kansanedustaja 1999–
  • opetusministerinä 2007–2008 
  • terveydenhuollon maisteri
  • valtiovarainvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
  • Kelan valtuutettujen puheenjohtaja
  • lukuisia muita toimielinjäsenyyksiä ja luottamustehtäviä

Sarianne Reinikkala

  • yrittäjä vuodesta 1996
  • Finncontainers Oy:n perustajaomistaja
  • tradenomi, BBA
  • Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja 2016-2017
  • Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen
  • lukuisia luottamustehtäviä ja hallituspaikkoja

 

>> Juttu on julkaistu alun perin Helsingin Yrittäjien Yritystä Stadiin -jäsenlehden numerossa 3/2017. Lue koko lehti verkossa Issuu-palvelusta.

Teksti: Ilona Savitie

Kuvat: Jaana Tihtonen