Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

”Katson sormillani” – Syntymäsokea Heikki Lämsä on toiminut hierojana jo yli 20 vuotta

Hieroja Heikki Lämsä teki lapsuuden unelmistaan totta ja ryhtyi hierojaksi. Vaikka sokean yrittäjän arki sujuukin huolettomasti ja rutiinilla, vammaisyrittäjillä on edelleen haasteita.

Se oli päivänselvää eikä syntymäsokeus ollut este unelmien toteutumiselle. Heikki Lämsä alias Don Max tiesi jo pienestä pitäen haluavansa hierojaksi.

– Tämä on ollut itselleni kutsumusammatti. Olen aina ollut sellainen hoitajaluonne. Sukulaiset sanoivat minulle pikkupoikana, että Heikki hieroo, Heikki hoitaa, Kuusamosta lähtöisin oleva Lämsä muistelee.

Yläasteen opinto-ohjaaja järjesti Lämsälle mahdollisuuden tutustua Espoon Leppävaarassa sijainneeseen näkövammaisille suunnattuun ammatilliseen erityisoppilaitokseen Arlainstituuttiin, joka tunnetaan tätä nykyä Ammattiopisto Livenä. Lämsä pyrki 1990-luvun alkupuolella pääsykokeiden kautta kouluun ja pääsi sisään. Ahkera kontaktointi tuotti myös tulosta työmarkkinoilla.

– Opiskeluaikana soittelin kuntosaleille, että tarvitsevatko he hierojia. Pääsin sitten eräälle kuntosalille kesätöihin, ja koulun loputtua vuoden 1996 vuodenvaihteessa sain heti töitä. Vuoden päästä tästä rupesin itselliseksi yrittäjäksi, Lämsä kertaa uravaiheitaan.

Haasteita ja ratkaisun avaimia

Nyt Lämsä on jo 22 vuoden ajan toiminut hieroja-yrittäjänä Don Max Massagessa Hietalahdessa.

Vaikka sokean yrittäjän arki sujuukin huolettomasti ja rutiinilla, yksi haaste nousee ylitse muiden.

– Yrityksen asioidenhoidossa suoran kontaktin saaminen eri tahoihin on tehty erittäin hankalaksi. Aina pyydetään laittamaan sähköpostia tai asioimaan sähköisesti. Asiat tulisi hoidettua kerralla puhelimessa kuntoon, kun ei tarvitsisi lähetellä tarkentavia sähköposteja edestakaisin tai pyytää apua sähköiseen asiointiin, Lämsä harmittelee järjestelmien kankeutta.

Lämsä kannustaa näkövammaisia seuraamaan unelmiaan.

– Apua kannattaa aina pyytää, jotta saa yrityksen ja liiketoimen aluilleen. Mielestäni kaikkia aloittelevia yrittäjiä tulee tukea oman ideansa kanssa, joihin he itse sokeasti uskovat ja jota he haluavat kokeilla.

Hänen mukaansa vammaisten tulisi myös itse enemmän aktivoitua valtaväestön keskuuteen, jotta valtaväestö oppisi myös paremmin suhtautumaan erilaisuuteen. Lisäksi vammaisjärjestöissä tulisi pohtia, millä tavalla vammaiset voisivat tulla vieläkin vahvemmin ulos.

– Toivon myös, että erilaisten yrittäjien, kuten esimerkiksi sokeiden ja näkevien välillä olisi nykyistä enemmän yhteistyötä ja erilaisia kohtaamismahdollisuuksia. 

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Vammaisyrittäjien lukumäärästä ei tarkkaa tietoa

Tarkkaa tietoa vammaisten määrästä Suomessa ei ole eli näin ollen vammaisyrittäjien määrääkin on vaikea arvioida. Vammaispalvelujen asiakkaita lasketaan olevan 2,2 prosenttia väestöstä.

Tarkat tiedot näkövammaisten lukumäärästä Suomessa puuttuvat toistaiseksi. THL:n tutkimuksiin (Terveys 2011) viitaten oletetaan, että 30 vuotta täyttäneitä näkövammaisia on Suomessa runsaat 50 000. Heistä sokeita olisi 8 400 ja heikkonäköisiä olisi 42 000.

– Näkövammaisia yrittäjiä on ehkä prosentuaalisesti enemmän kuin muita vammaisyrittäjiä, koska heillä on jo pitkään ollut yritystoimintaa. Heillä on myös kaksi yritysyhdistystä, Suomen Vammaisyrittäjien puheenjohtaja Maija Aatelo kertoo.

– Vammaisyrittäjiä on laajasti eri aloilla, palvelualoilla ehkä enemmän kuin teollisuudessa. Myös ICT-alan yritykset ovat tavallisia työllistäjiä. Fysioterapia-ala on yleisestikin kasvava, mutta sen sijaan käsityöläisten määrä lienee vähenemässä.

Tukihaasteita

Aatelo kertoo, ettei vammaisyrittäjillä käytännössä ole omia erityistukia vammaisuutensa vuoksi.

– Periaatteessa Kelan elinkeinotuki on olemassa, mutta haku on todella vaivalloista ja myönteiset päätökset ovat harvassa. Kuntien vammaispalveluissa ei tietojeni mukaan myöskään suhtauduta suopeasti esimerkiksi henkilökohtaiseen apuun yritystoiminnan tueksi. Lisäksi kuljetuspalveluiden saamisessa on vaikeuksia.

– Systeemi on rakennettu ensisijaisesti eläkkeellä olevien vammaisten tukemiseen, että he pystyisivät asumaan kotona, ja jonkin verran palkkatyössä käyvien vammaisten tukemiseen, mutta vammaisyrittäjyyttä ei käytännössä tunnisteta työllistymisen muodoksi. Jokainen saa vapaasti yrittää, mutta ei se kuitenkaan ole sama asia, koska vammaisuudesta aiheutuviin rajoitteisiin ja lisähaittoihin ei saa kompensaatiota.

Suurena ongelmana Aatelo pitää myös vammaisten eläke- ja yritystulojen yhteensovittamista. Vammaisten työkyvyttömyyseläke putoaa ensin puoleen ja sitten kokonaan pois, kun muut tulot ylittävät 40 prosenttia ja 60 prosenttia eläkkeen perustana olleista tuloista.

– Lisäksi niiden kasvu on indeksin takia huomattavasti jäljessä palkkatason kasvusta. Työkyvyttömyyseläke on 60 prosenttia tuloista, mutta indeksin vuoksi se on 20 vuoden kuluttua laskenut noin 37 prosenttiin.

Kelan takuueläkettä Aatelo pitää vieläkin rajumpana. Jos tulot nousevat yli takuueläkkeen (837,59 e/kk), tämä putoaa kokonaan pois.

– Suuri osa vammaisyrittäjistä ei siksi uskalla yrittää täysillä, vaan sinnittelee tulorajojen alapuolella. Suuri osa syntymästään saakka vammaisista ei pääse koskaan työelämään eikä siten pysty kerryttämään työ- tai yrittäjäeläkettä, vaan heidän koko elämänsä on takuueläkkeen varassa. Tarvitaan todella suurta rohkeutta ja sinnikkyyttä, että takuueläkkeestä ponnistaa pelkän yritystulon varaan.

– Molempiin eläkkeisiin pitäisi saada työntekoon ja yrittäjyyteen kannustava lineaarinen malli. On aivan oikein, että eläke vähenee ja putoaa kokonaan pois muiden tulojen kasvaessa, mutta pudotuksen pitää olla nykyistä kannustavampi. Se olisi myös koko yhteiskunnan etu.

Sinnikkäitä superselviytyjiä

Koska vammaisten työllistyminen on huomattavasti vaikeampaa kuin valtaväestön, Aatelo näkee vammaisyrittäjyyden olevan osittain myös pakkoyrittäjyyttä.

– Yrittäjyys on toisaalta helpompi vaihtoehto kuin palkkatyö, koska se antaa mahdollisuuden säätää asioita itse. Yrittäjänä on myös vapaampi aikatauluista kuin palkkatyössä, mikä helpottaa monen vammaisen yrittäjän elämää. Työtä voi tehdä lyhyinä pätkinä ja levätä välillä tarpeen mukaan.

– Koronapandemian vuoksi yleistynyt etätyö tarjoaisi vammaisille paremmat mahdollisuudet työllistyä myös palkkatyöhön. Minulla ei ole kuitenkaan tietoa siitä, että näin olisi todellisuudessa tapahtunut.

Aatelo pitää kuitenkin vammaisia sinnikkäinä superselviytyjinä.

– Vammaiset ovat tottuneet pärjäämään, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Vammaiset joutuvat taistelemaan lakisääteisistä, osin jopa subjektiivisista etuuksistaan enemmän tai vähemmän. Selviytymisominaisuudet ovat kuitenkin suureksi hyödyksi yrittäjänä, hän päättää.


Heikki Lämsä

KUKA Koulutettu hieroja, jolle on sydämenasia auttaa ihmisiä voimaan hyvin.
YRITYS Don Max Massage on hietalahtelainen hierontayritys, joka tarjoaa erilaisia hierontapalveluja ja aromaterapiaa.
PERUSTETTU 1998
MITÄ SEURAAVAKSI Haluaa nauttia myös yrittäjyyden suomasta vapaudesta hyvin tehdyn työn vastapainoksi ja pitää kiinni vahvasta ammattiosaamisesta ja asiakaskunnastaan.
VAPAA-AIKA Heikki Lämsä ei anna näkörajoitteen haitata elämäänsä, vaan harrastaa vapaa-ajallaan moottoripyöräilyä ja matkailua.


TIESITKÖ? Vammaisyrittäjien Yrittäjäpäivät järjestetään Helsingissä palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä (os. Marjaniementie 74, 00930 Helsinki) to–pe 30.9.–1.10.2021. Yrittäjäpäivät on suunnattu yrittäjille tai yritystä suunnitteleville henkilöille, joilla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. 

Vammaisyrittäjien Yrittäjäpäivät tarjoaa loistavan mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia ja ideoita toisten yrittäjien kanssa. Luvassa asiantuntijapuheenvuoroja, neuvoja helpon digiloikan tekemiseen mikroyrityksille, tietoa brändäyksestä sekä hissipuheen valmistamista.

Vammaisyrittäjien Yrittäjäpäivien järjestäjinä ovat Näkövammaisten liitto, Invalidiliitto, Neuroliitto, Lihastautiliitto, HUN ry, Käsillä Näkövammaisten käsityöyrittäjävalmennus, Kuurojen liitto ja Suomen Vammaisyrittäjät ry. 

 

Vammaisyrittäjien Yrittäjäpäivistä lisätietoa:

Jaana Argillander, yrittäjyysasiantuntija
Näkövammaisten liitto
p. 050 596 6736, jaana.argillander (at) nkl.fi

Seuraa myös tiedotusta Näkövammaisten liiton verkkosivuilta.


Teksti: Ari Minadis
Kuva: Jaana Tihtonen