Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Työmarkkinat

Palkansaajien järjestäytymisaste laski alle 60 prosentin – Yrittäjien mielestä muutos tulee ottaa huomioon työmarkkinoilla

Palkansaajien ammatillinen järjestäytyminen jatkaa laskuaan. Vuonna 2017 miehistä vain runsaat puolet ja naisista kaksi kolmannesta kuului ammattiliittoon. Vuodesta 2013 järjestäytymisaste on laskenut viisi prosenttiyksikköä.

Tiedot käyvät ilmi tutkija Lasse Ahtiaisen tutkimuksesta, jonka hän teki työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

Edunvalvonnan piirissä olevia jäseniä oli vuoden 2017 lopussa 1 414 000 ja sen perusteella laskettu järjestäytymisaste on 59,4 prosenttia. Vuonna 2013 vastaava luku oli 64,5 prosenttia ja siten järjestäytymisaste on laskenut 5,1 prosenttiyksikköä.

Naiset ovat järjestäytyneet useammin kuin miehet. Naisten järjestäytymisaste vuonna 2017 oli 66,4 ja miesten 52,3 prosenttia. Miehillä järjestäytyminen on alentunut 6,1 ja naisilla 4,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2013.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mielestä järjestäytymisasteen vähenemiseen on useita syitä.

– Luulen, että moni kokee ay-liikkeen toiminnan ja menetelmät vanhahtavina. Lisäksi on pettymystä siitä, ettei ay-liike uskalla antaa päätösvaltaa työpaikoille, mikä vähentää intoa järjestäytyä.

Yksi syy on tietoisuus siitä, että ansiosidonnainen työttömyysturva tulee kassan eikä liiton jäsenyyden kautta.

– Moni kokee myös jäsenmaksun suurena, eikä ole varma, että raha käytetään oikein, Pentikäinen arvioi.

Pentikäisen mielestä järjestäytymisasteen lasku tulisi ottaa huomioon työmarkkinoilla.

– Ei voi olla järjestelmää, joka sulkee paikallisen sopimisen ja sosiaalivakuutuslaitosten vaikuttamisen ulkopuolelle kasvavan määrän järjestäytymättömiä työntekijöitä.

Pentikäinen sanoo, että myös Suomen Yrittäjillä on haasteita lisätä jäsenmäärää.

­– Yrittäjien kokonaisjäsenmäärä on noussut, kun muutamat toimialajärjestöt ovat kasvaneet. Paikallisyhdistysten kautta tulevien jäsenmäärä on kuitenkin laskenut. Tässä mielessä meillä on samanlaisia haasteita kuin ay-liikkeellä.

Yksityisillä palvelualoilla vähäisempää

Yksityisillä palvelualoilla järjestäytyminen on muita aloja vähäisempää, järjestäytymisaste on 47,9 prosenttia. Julkisissa palveluissa järjestäytymisaste on 72,8 ja teollisuudessa 71,8 prosenttia. Järjestäytyminen on laskenut teollisuudessa 9, julkisilla palvelualoilla 3,5 ja yksityisissä palveluissa 3,7 prosenttiyksikköä vuodesta 2013.

Vuoden 2017 lopussa ammattiliitoissa oli kaikkiaan 2 043 000 jäsentä. Näistä 630 000 eli 30,8 prosenttia voidaan luokitella varsinaisen edunvalvonnan ulkopuolella oleviksi. Tähän sisältyvät eläkeläiset, opiskelijat, vapaajäsenet ja yrittäjät. Eläkeläisten osuus on noussut 1,1 prosenttia vuodesta 2013.

Järjestäytymistä selvitettiin maaliskuussa 2017 keskusjärjestöihin kuuluville ammattiliitoille suunnatulla kyselyllä. Kyselylomake oli sama kuin aiemmissa tutkimuksissa ja siinä kysytään järjestäytymisen lisäksi myös liittojen jäsenrakennetta. Keskeistä järjestäytymisasteen selvittämisessä on edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten määrä, jonka osuus palkansaajien ja työttömien yhteismäärästä muodostaa järjestäytymisasteen.

Tutkimus on jatkoa vuonna 1989 aloitetuille järjestäytymistutkimuksille. Ahtiainen on laatinut vastaavat tutkimukset vuosilta 2001, 2004, 2009 ja 2013.

toimitus (at) yrittajat.fi