Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Tuhannen taalan paikka – Asiantuntija: ”Yrityksen maine rakennetaan tai tuhotaan nimenomaan kriisitilanteessa”

Mitkä ovat koronakriisin vaikutukset yritysten vastuullisuustoimiin? Yritysvastuun konsultti Anne Vanhalan mukaan yritysten hyvät ja pahat teot muistetaan kriisin jälkeen: ”Hyvinä aikoina on helppo julistaa olevansa vastuullinen, mutta kriisiajan vastuullinen teko jää varmasti mieleen”.

Koronakriisin ravistellessa maailmaa yritysten ja planeetan intressit ovat lähempänä toisiaan kuin ehkä koskaan ennen. Yritysjohtajista koostuva porukka on laittanut pystyyn talouskriisi.fi -sivuston ja tarjoaa yhteistyötään päättäjille koronakriisin ratkaisuiden etsimiseen.

Nyt mediatila täyttyy koronasta, mutta se päivä koittaa, jolloin kriisi on ohi. Anne Vanhalan yritys Bonfide Oy tarjoaa yritysvastuun neuvonantoa ja yritysjuridiikan palveluita.

– Nyt yrityksillä, jos koskaan, on äärimmäisen tärkeää pitää katsetta pallossa, ja miettiä yritystoimintaa kriisin jälkeen. Yrityksen maine, se millaisia laajempia vaikutuksia yrityksillä on sidosryhmiin ja yhteiskuntaan, rakennetaan tai tuhotaan nimenomaan kriisitilanteessa.

Kriisiaikana katsotaan, kuka toimii vastuullisesti, ja se voi myöhemmin kantaa hedelmää. Loviisan Yrittäjien hallituksessa istuvan Vanhalan mukaan hyvät ja pahat teot muistetaan kriisin jälkeen.  

– Hyvinä aikoina on helppo julistaa olevansa vastuullinen. Kriisi mahdollistaa ja synnyttää uusia yhteistyön muotoja. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa haetaan yhteistyön muotoja ja joustoja kaikissa sopimussuhteissa.

Esimerkkinä Vanhala nosti Hotel Kämpin pääsiäisen yöpymistarjouksen, jota hotelli markkinoi yhdessä kotisiivousyrityksen kanssa – hotellimajoituksen aikana saattoi tilata siivouksen kotiin.

”Julkisella sektorilla osaamisvajetta vastuullisissa hankinnoissa”

Yritysten vastuullisuus on noussut vahvasti esiin viime vuosina. Muun muassa sijoittajilta on tullut painetta yrityksille laajentaa horisonttia pelkästä voitonmaksimoinnista laajemmin toiminnan yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

– Monet suuryritykset peilaavat omaa toimintaansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Yrityksissä mietitään, mitä globaalia haastetta yritys voisi olla ratkaisemassa. Viime vuosina olen toistuvasti huomannut, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat nousemassa myös pk-yritysten agendalle.  

Vanhala korostaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa (sustainable development goals) on kaiken kaikkiaan 10 biljoonan euron liiketoimintapotentiaali globaalisti (lähde tekstin lopussa).

– Erityisesti julkisen sektorin pitäisi hankinnoissaan ottaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet huomioon. Muutamissa kunnissa tehdään vastuullisten hankintojen pilotteja, mutta tässä on osaamisvajetta.

Yritykset ketteriä vastaamaan yhteiskunnan haasteisin – Case: Ahlstrom–Munksjö

Vastuullisuuskeskustelussa on viherpesun vaara, sillä vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa sitä, että tehdään itse liiketoimintaa vastuullisemmalla tavalla. Pelkkä hyväntekeväisyysprojekti tai juhlapuheet eivät tee ydinliiketoiminnasta vastuullista.

Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa, että huomioidaan yrityksen vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan laajemmin ja minimoidaan haitallisia vaikutuksia. Lisäksi mietitään sitä, mitä hyvää yritys voi tuottaa yhteiskunnalle.

– Mitä yritys voisi kriisitilanteessa tehdä? Jos mietitään ihmisiä, toivotaan, että selvittäisiin lomautuksilla eikä ihmisiä jouduttaisi irtisanomaan. Jos taas mietitään liiketoiminnan kannalta, yksi hyvä esimerkki on Ahlstrom–Munksjö, joka ryhtyi kehittämään hengityssuojiin soveltuvaa kuitua. Tämä on konkreettinen osoitus, miten yritykset pystyvät kohtuullisen ketterästi vastaamaan yhteiskunnan haasteisin. Totta kai yritys tekee liiketoimintaa, mutta fokus siirtyy, ja yritys tuottaa samalla hyvää yhteiskunnalle.

Löytyykö harmaalta pilveltä kultareunuksia?

– Yritystoiminnan täytyy jatkuvasti kehittyä, ja siihen kriisi antaa sysäyksen. Suomessa on otettu valtavat loikat etätyönteossa.

Kun liiketoiminnan kehittämisen aika tulee, siihen on apua saatavilla.

– Harvoin ratkaisut tulevat yksin pohtimalla, siksi kannustaisin aitoon avun hakemiseen. Kehitysyhtiöistä ja erilaisista kasvuyritysohjelmista saa monessa kohtaa jopa ilmaista apua.  

On sanottu, että tämä on elintärkeä toiminnan vuosikymmen, jolloin hiilineutraaliustavoitteisiin pitää pyrkiä. Tässä kaikessa tarvitaan elinkeinoelämän panosta.

– Meidän pitäisi suhtautua ilmastonmuutoksen samanlaisella vakavuudella, kuin suhtaudumme päällä olevaan pandemiaan. Molemmat ovat hengenvaarallisia ihmisille, kiireellisyyden tunnussa on eroa: pandemia leviää nyt kulovalkean tavoin, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksia näemme hitaammalla aikajänteellä.

 

Lähde: Business and Sustainable Development Commissionin Better Business & Better World -raportti

Lue tästä: Viestinnän asiantuntijan seitsemän vinkkiä yrityksen koronaviestintään: "Mieti, mitä hyvää voisit tehdä"

 

Kuva: Bonfide Oy Anne Vanhala, kuva: Linda Varoma / Wärkstan

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi