Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Kuntoutusalan yrittäjät ovat pettyneitä viranomaisohjetuksiin koronakriisissä – Kelan tiedote säikäytti terapeutit ja asiakkaat

Koronakriisi on ollut kuntoutusalan yrittäjille vaikea. VIranomaisohjeistukset ovat olleet epäselviä ja terapeuttien asema on rinnastettu vierailijoihin. Terapioiden keskeytys kostautunee myöhemmin.

Korona on runnellut kuntoutusyrittäjien liiketoimintaa pahasti. Kuntoutusyrittäjät ry on teettänyt jäsenilleen kyselyn, joka kartoitti kuntoutusalalla toimivien yrittäjien toimintaa koronavirusepidemian aikana.

Esiin nousi selkeästi yrittäjien taloudellinen ahdinko, mutta myös huoli siitä, miten turvataan kuntoutujien toimintakyky ja terveys, kun terapeutit eivät pääse hoitamaan heitä poikkeuksellisessa tilanteessa.

Viranomaisilla ei ollut kokonaiskuva hallussa

Alan toimintaa hankaloitti alkumetreillä varsinkin se, että viranomaisten ohjeistukset olivat epäselviä ja johtivat siihen, että työt katosivat kuntouttajilta.

Kuntoutusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Hanna-Kaisa Järvi antaa viranomaistahoille tiukkaa palautetta.

– Vaikuttaa siltä, että kokonaiskuva ei ollut kenelläkään hallussa. Ymmärrän toki, että kyseessä on suuri tuntematon uhka ja on vaikea tietää mitä seuraavaksi tapahtuu, Järvi sanoo.

– Kela tekee omia päätöksiään ja sosiaali- ja terveysministeriöstä annetaan pöydän alta ohjeistuksia, jotka suosittelevat, mutta eivät kuitenkaan velvoita ketään, hän jatkaa.

Asiakkaat ja terapeutit säikähtivät

Epäselvyyttä aiheutti erityisesti Kelan tiedote, jonka se antoi 17. maaliskuuta. Kelan mukaan kaikki läsnäolokuntoutukset lopetetaan, eli terapeutti ja kuntoutuja eivät saaneet kohdata kasvokkain. Läsnäolokuntoutukset olisi korvattava etäterapialla, mikä ei kuitenkaan sovi kaikille terapia-aloille, kuten vaikeasti vammaisille, puhevammaisille tai lasten ja käytöshaasteisten henkilöiden terapiassa.

– Monet kuntoutujat säikähtivät tilannetta ja suurta tuntematonta uhkaa, jonka takia he eivät uskaltaneet enää mennä terapeuttien luokse. Myös monet terapeutit säikähtivät, että he eivät voi ottaa asiakkaita vastaan, jos he tietämättään levittävät koronavirusta, Järvi kertoo.

Edunvalvontajärjestöt pyysivät Kela lieventämään ohjeistustaan. Se muutti ohjeistustaan sallimalla läsnäoloterapiat tietyin reunaehdoin. Terapeutin ja kuntoutujan tuli sopia tapaamisista ja huolehtia terveysviranomaisten säädöksistä ja hygieniakäytännöistä. Terapeutteja ei myöskään laskettaisi enää ylimääräisiksi vierailijoiksi hoitolaitoksissa.

Tiukka rajoitus osui erityisen pahasti niihin kuntoutusyrityksiin, jotka tuottavat Kelan maksamaa terapiaa.

Ammattilaiset rinnastettiin vierailijoihin

Kelan alkuperäinen toimintatapa levisi muutoksista huolimatta pian muun muassa sairaanhoitopiireihin, kuntiin, hoivakoteihin, päiväkoteihin ja kouluihin.

Ne sulkivat ovensa kaikilta ylimääräisiltä vierailijoilta, myös terapia- ja kuntoutusalan ammattilaisilta, vaikka Kela ei kieltänyt välttämättömän kuntoutuksen antamista.

– Meidän ammattilaisia on loukannut syvästi, että hoivakodit, isot julkiset ja isot yksityiset toimijat ovat rinnastaneet meidän piinkovat terveydenhuollonammattilaiset omaisiin verrattaviksi vierailijoiksi. Me noudatamme kaikkia viranomaissäädöksiä pilkun tarkasti, Järvi sanoo.

Kuntoutusyrittäjien kyselyyn vastasi 187 vastaajaa. Heistä 66 prosenttia vastaajista kertoi, että julkinen tai yksityinen palveluiden ostaja on kieltänyt heidän tarjoamansa terapian tiloissaan. Etäterapiaa on tarjonnut 65 prosenttia vastaajista.

Kolme neljästä joutunut vaikeuksiin

Kyselyyn vastaajista noin 80 prosenttia oli fysioterapeutteja, 10 prosenttia oli toimintaterapeutteja ja loput puhe-, psyko- ja musiikkiterapeutteja sekä yrittäjiä, jotka toimivat useammalla päätoimialalla.

Yksinyrittäjiä vastaajista oli 39 prosenttia, 1-2 henkilöä työllistäviä 33 prosenttia ja 3-5 henkilöä työllistäviä 15 prosenttia. Sitä suurempien työllistäjien määrä vastaajista jäi alle kymmeneen prosenttiin.

Kaikista vastaajista 74 prosenttia oli sopeuttanut toimintaansa esimerkiksi lomautusten tai irtisanomisten kautta.

Myös Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden asioiden päällikkö Satu Grekin tulkitsee tutkimuksen tuloksia dramaattisiksi.

– On kova paikka olla kuntoutusyrittäjä, kun yhtä aikaa vetäytyvät asiakkaat, näiden asumisyksiköt, omaiset, kunta ja Kela. Kun yhtälöön lisää vielä epäselvyyden suositusten ja kieltojen suossa, sekä nousevat henkilöstö- ja varustekulut, vaatii kovaa uskoa yrittäjältä päästä eteenpäin.

Liikevaihto romahti 60–70 prosenttia

Keski-Pohjanmaalla, Kokkolassa ja lähikunnissa, toimiva Medirex on suuri työllistäjä alalla. Se työllistää noin 30 terapeuttia. Toimitusjohtaja ja kuntoutusyrittäjien puheenjohtaja Anna Nurmi-Lehto kuvailee koronakriisin alkua shokeeraavaksi.

– Liikevaihto romahti 60-70 prosenttia. Kelan ohjeistus hankaloitti toimintaa ja sairaanhoitopiirit keskeyttivät paleluseteliostot ja hoivakoteihin ei päässyt, Nurmi-Lehto kertoo.

Itse maksavat asiakkaat ja Kelan vaativaa kuntoutusta vaativat asiakkaan alkoivat palata huhtikuussa, ja Medirexin alamäki loiveni.

– Ihmiset alkavat olla väsyneitä pelkäämään. Keski-Pohjanmaalla on ollut 20 tautitapausta, joiden tautiketjut on kartoitettu, Nurmi-Lehto sanoo.

Yritys on lomauttanut henkilökuntaa osa-aikaisesti ja aikaistanut kesälomia. Nyt Nurmi-Lehto arvioi, että liikevaihto tippuu 30-40 prosenttia.

– Se on helpotus alun pelkoon verrattuna.

Kyselyn perusteella yritysten liikevaihto tippuu noin 50 prosenttia koronakriisin takia.

Hanna-Kaisa Järvi toteaa, että konkurssit alalla ovat harvinaisia. Nyt moni yrittäjä on konkurssiuhan alla, kun ovet sulkeutuivat kuntouttajilta ja terapeuteilta. Yleensä yritystoiminta on päättynyt, kun yrittäjä eläköityy, jatkajaa ei ole löytynyt tai yritys on myyty toiselle toimijalle.

Vastaavia julkisia toimijoita ei löydy helposti

Hanna-Kaisa Järvi korostaa, että taudin leviämisen vaara on otettava tosissaan. Ohjeita ja varovaisuutta tulee noudattaa.

– Mutta pitää myös punnita, mikä on kuntoutuksen keskeytymisen ja rajoitusten yhteishinta, Järvi muistuttaa.

Nyt edunvalvontajärjestö pelkää, että kuntoutujien tilanne huononee ja hoitoja sekä kuntoutusta tarvitaan jatkossa enemmän.

Myös Nurmi-Lehto miettii päätösten loppulaskua.

– Esimerkiksi vanhukset on rajattu sisätiloihin, he eivät saa tavata läheisiä ja kaikki aktivoiva toiminta on loppunut. Ei niitä terapioita ole huvikseen ihmisille myönnetty, hän muistuttaa.

Järvi toivoo, että alan yhteiskunnallinen merkitys ymmärrettäisiin.

– Meidän jäsenyritykset tuottavat todella paljon lakisääteistä kuntoutusta. Jos näitä yrityksiä ei enää koronakriisin jälkeen ole, kuntoutuspalveluja ei tuota enää kukaan, koska vastaavia julkisia toimijoita ei ole olemassa, Järvi sanoo.

Vaarana on myös se, että alalla työskentelevät siirtyvät muihin töihin. Se jättäisi kuntoutuskenttään merkittäviä aukkoja.

 – Jos tämä ammattikunta nyt poistuu alalta muihin töihin, vie vuosia ennen kuin tulee korvaavaa henkilökuntaa. Tällä on suuret vaikutukset elinkeinoelämään ja työelämään, Järvi sanoo.

Kela sallii lähikuntoutuksen kesäkuun alusta lähtien. Se ja yrityksille suunnattu yleinen kustannustuki antavat toivoa yrityksille.

– Viranomaisilta pitäisi tulla selkeä ja vahva viesti asiakkaille, että paluu terapioihin on turvallista kesäkuun alussa. Tähän tarvitaan sosiaali- ja terveysministeriön ääntä, sillä ihmiset ovat vahvasti viranomaisorientuneita, Järvi sanoo.

Suomen Yrittäjät ja Kuntaliitto julkistivat 20. toukokuuta yhteiset suositukset, joiden tavoite on estää kuntoutusalan konkursseja. Kunnat ja palveluiden ostajat voivat tukea yrittäjiä myöntämällä ja jatkamalla kuntien maksusitoumuksia.

Palveluseteleihin varattujen määrärahojen riittävyys loppuvuodelle tulee varmistaa, ja niiden arvoihin voi tehdä kustannustason nousua vastaavia tarkistuksia mahdollisuuksien mukaan jo takautuvasti kriisin alusta, eli maaliskuun alusta lähtien.

Päätöstenteko tulee olla ripeää, jotta kuntalaiset pääsevät perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ilman viivettä.  

Lue suosituksista lisää täältä.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi