Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Vakavien maksuhäiriöiden määrä laski yllättäen – Luvassa ei akuuttia konkurssiaaltoa

Suomalaisyritykset selviytyivät kevään koronakriisistä odotettua paremmin, kertovat Asiakastiedon tilastot.

Pelättyä konkurssiaaltoa ole toistaiseksi näkyvissä. Näin uskoo Asiakastieto, joka pohjaa näkemyksensä keräämiinsä tilastotietoihin. Yritysten mahdolliset vaikeudet näkyvät Asiakastiedon mukaan ensin maksuviiveinä ja pahentuessaan maksuhäiriöinä, jotka voivat johtaa konkurssiin.

Maksuviiveiden määrä kasvoi alkuvuonna 20 prosenttia ja trattaprotestit lisääntyivät 30 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Maksuviiveitä oli kumulatiivisesti yli 100 000 kappaletta ja trattoja yli 30 000.

Maksuviiveet eivät johtaneet kuitenkaan vakaviin maksuhäiriöihin, sillä niiden määrä laski. Asiakastiedon analyysiyksikön esimies Pekka Liukkunen pitää kevään ja kesän torjuntavoittoa lievänä yllätyksenä.

– Koronan alkuvaiheessa näytti siltä, että kohta saattaa rytistä. Seurasimme tiiviisti koko kevään koronan vaikutuksia Datakatsauksessamme, mutta yritysten tilanne ei onneksi pahentunut.

OP Ryhmän pk-yritysasiakkaiden pankkitoiminnasta vastaava johtaja Heikki Peltola jakaa Liukkusen näkemyksen Asiakastiedon tiedotteessa.

– Yritysten maksukäyttäytymisessä ei ole näkynyt isoa muutosta. Osa yrityksistä reagoi ja sopeutti nopeasti kulujaan. Niille korona näkyy liikevaihdon negatiivisena muutoksena. Osa puolestaan ajoi seinään tai sopeutti hitaasti. Niiltä yrityksiltä häviää myös tulos. Se on jo vakavampaa, sillä Suomessa on paljon pieniä yrityksiä, joilla ei ole kassapuskureita, Peltola kertoo.

Luottoluokitukset pysyivät ennallaan

Maksuhäiriöiden pysyttyä kurissa yritysten luottoluokitukset säilyivät lähes ennallaan helmi-heinäkuun välisenä aikana. Asiakastiedon Rating Alfa -luokitus yhdistää yrityksen maksutapa-, tausta- ja taloustiedot.

– Taloudelliset mittarit päivittyvät kerran vuodessa tilinpäätösten valmistuessa, mutta maksukäyttäytyminen kertoo nopeasti muutoksista, Pekka Liukkunen sanoo.

Luottoluokitus vaikuttaa muun muassa ulkopuolisen rahoituksen saatavuuteen ja yritysten välisen kaupankäynnin ehtoihin. Esimerkiksi tavarantoimittaja voi vaatia käteiskauppaa, jos luokitus on heikko. Myös hankintakilpailuissa kriteerinä voi olla riittävä luokitus.

Vahvimmat yritykset pitivät kiitettävästi puolensa myös kevään kriisiaikana. Parhaan AAA-luokituksen saavutti heinäkuussa 2,8 prosenttia kaupparekisteriin merkityistä yrityksistä. Vahvimpien ryhmään kuuluvat myös AA+ yritykset, joita oli heinäkuussa 11,9 prosenttia. Yrittajat.fi listaa AAA-luokiteltuja yrityksiä perjantaisin.

Vahvojen yritysten määrä jopa kasvoi hieman helmikuusta.

– Nämä yritykset ovat taloudeltaan vakavaraisia. Liikevaihto on riittävän korkea ja omavaraisuus hyvällä tasolla, eikä rasitteena ole maksuhäiriöitä tai -viiveitä, Liukkunen luettelee.

Heikoimpien yritysten määrä ennallaan

Maakunnittain katsottuna suhteellisesti eniten vahvoja yrityksiä on Pohjanmaalla, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Päijät-Hämeessä. Päijät-Häme jakautuu vahvasti, sillä maakunnassa on kolmanneksi eniten myös heikkoja yrityksiä. Naapurimaakunnassa Kanta-Hämeessä B- ja C-luokituksen yrityksiä on eniten ja Etelä-Karjala on listalla toisena.

Koronakevät ei kasvattanut myöskään heikoimpien yritysten määrää. Helmi-heinäkuussa B- ja C-luokkaan kuului vajaat kymmenen prosenttia yrityksistä.

– Näistä yrityksistä on usein jo varoittavia tietoja saatavilla, esimerkiksi maksuviiveitä ja -häiriöitä. Yritys voi olla kooltaan pieni ja vastuuhenkilöillä on konkurssikytkentöjä, Liukkunen sanoo.

Suurimmalla osalla luottoluokitus asettuu välille A–AA. Silloinkin riski ajautua vaikeuksiin on varsin pieni.

– Suuri osa suomalaisista yrityksistä on vakiinnuttanut paikkansa markkinoilla ja niiden taloudellinen suoriutuminen on tasaista, Liukkunen kiteyttää.

Joustoista iso apu

Konkurssiin asetettuja yrityksiä oli tammi-kesäkuussa 1 100 eli yhtä paljon kuin finanssikriisin jälkeisinä vuosina 2009–2014. Kasvu ei ole dramaattinen viime vuoteen verrattuna. Lisäksi konkurssit painottuvat alkuvuoteen.

– Konkurssiin asettamista vaikeutettiin tilapäisesti koronan takia ja valtio on auttanut yrityksiä lainojen sekä tukien muodossa. Sama ilmiö näkyy myös muissa Pohjoismaissa. Mitään oletettua konkurssiaaltoa ei ole havaittu, Liukkunen sanoo.

OP:n Heikki Peltolan mukaan maksukäyttäytymisen merkitys on kasvanut, kun rahoittajat tarkastelevat yritykselle myönnettävää rahoitusta.

– Pienempien yritysten selviytyjät alkavat jo hahmottua. Sen sijaan vientiyritysten alihankintaketjuilla vaikeudet ovat vasta edessä maailmantalouden hidastuessa. Kevät opetti, että epävarmuuden sietämistä kannattaa harjoitella. Kassavirta ja puskurit ovat tärkeitä mittareita, Peltola arvioi.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images