Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Sote

Lääkäripalveluyrittäjät ihmettelevät, miksi julkiselle sektorille ei apu kelpaa koronakriisissä – "Suomessa ikävä ilmapiiri"

Yksityinen ja julkinen puoli ei ole osannut yhdistää voimiaan, vaikka maa on julistettu poikkeustilaan ensimmäistä kertaa sotien jälkeen. Se on vaarallista kansanterveyden kannalta.

–  Kaikista ongelmista selvitään paremmin, kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen, lääkäri ja konsultti Kari Varkila toteaa.

Mikrobiologian erikoislääkäri ja entinen lääkäriasemayrittäjä on seurannut keskustelua koronatestauksesta, ja vaikka testaus on monimutkainen kokonaisuus, yhdessä asiassa Suomi on hänen mielestään epäonnistunut: Julkinen ja yksityinen puoli ei ole saanut testauskapasiteettia sille tasolle, kuin tarpeellista olisi.

–  Jos päättäisin huomispäivänä lähteä Ruandaan Gorilla-retkelle, Ruanda vaatisi kahden päivän sisään otetun koronatestin ja uuden heti maahan saavuttaessa. Täällä ei olla onnistuttu saamaan testauskapasiteettia sille tasolle, että meillä olisi valmius ottaa sitä käyttöön tarvittaessa, Varkila sanoo.

Ongelma on siinä, että yksityinen ja julkinen puoli ei ole osannut yhdistää voimiaan, vaikka maa julistettiin poikkeustilaan ensimmäistä kertaa sotien jälkeen.

Samaan havaintoon ovat puuttuneet myös Suomen Yrittäjät sekä Lääkäripalveluyritykset ry., jotka ovat ulostuloissaan ihmetelleet julkisen sektorin asennetta ja yhteistyöhaluttomuutta.

– – Testauskapasiteettia ei ole otettu täysimääräisesti käyttöön. Toivottavasti tämä ei ilmennä asennoitumista yksityisen puolen toimijoihin laajemminkin. Moni aluejärjestömme on ollut yhteydessä alueensa sairaanhoitopiiriin ja päättäjiin, jotta testauksia lisättäisiin eri keinoin, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Lue lisää: Yksityiset yritykset valmiita koronatestaukseen, jos kunnat niin haluavat – Yrittäjät: Hyljeksiminen järjetöntä ja anteeksiantamatonta

Yksityisen apu ei kelpaa julkiselle sektorille

Lääkäripalveluyritykset ry. (LPY) kertoo, että se on tarjonnut yksityisen sektorin toimijoiden apua jo viime kevättalvella, mutta vastassa oli hiljaisuus.

– Ehdotimme, että hoitojen ja tutkimusten lykkäämisen asemesta julkinen terveydenhuolto voisi ohjata potilaita yksityiselle sektorille hoidettavaksi. Nämä potilaat olisivat olleet edelleen julkisen terveydenhuollon piirissä, eivät yksityispotilaita. Ehdotukseen ei tartuttu, vastauksena oli syvä hiljaisuus, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen kertoo.

Myös varahoitopaikkoja ja henkilöresursseja varastotiloja sekä muuta apua on tarjottu, mutta sitä ei ole otettu vastaan.

– Strategisesti hallituksen toiminta on ollut ok, mutta käytännön toiminnassa on ollut toivomisen varaa. LPY:n kanta on ollut se, että yhteistä vihollista, eli koronavirusta, vastaan täytyisi valjastaa kaikki käytettävissä olevat voimavarat. Valitettavasti julkisen sektorin asenne on ollut vähän luokkaa ’me hoidamme tämän, koittakaa te pärjätä omillanne’, Partanen sanoo.

LPY:n mukaan koronapandemiasta johtuvien hoitojonojen purkamiseen saattaa mennä vuosia, eikä laskelmissa ole otettu huomioon mahdollista toista aaltoa. Kiireettömien hoitojen ja tutkimusten lykkäämisessä piilee jo suurempi riski kuin koronassa.

Kallista odottelua

Kesälomien jälkeen koronatestausjonot venyivät ja tulosten saamiseen meni useita päiviä. Helsingissä testausjonot ovat olleet jopa kuusi päivää ja testin tulosta on joutunut odottamaan useita päiviä. Niin yksityishenkilöt kuin työnantajatkin kärsivät tilanteesta.

– Testiin pääsyn ja tulosten odottamisen tulee kalliiksi, kun keskimääräinen työpäivä Suomessa maksaa 350 euroa, Partanen vertaa.

Varkila muistuttaa, että testauksen mukana täytyisi kulkea ymmärrys. Moni testauttaa itsensä saadakseen henkisen luvan toimia vapaammin.

– Moni haluavat testeihin itsensä takia, jotta sitten pääsee matkalle ja juhliin. Tilanne ei ole niin yksioikoinen. On hyväksyttävä taudin tuntemattomuus ja että negatiiviset tulokset eivät tarkoita paljon mitään. On myöskään turha tehdä paljon kalliita testejä esimerkiksi kesällä, jolloin tartuntoja esiintyi vähän. Mutta ensi viikolla tilanne voi olla toinen, Varkila sanoo.

Tällä hetkellä koronatestejä yksityisellä puolella olisivat voineet tehdä vain isot toimijat. Varkilan mukaan sillä, kuka näytteen ottaa, ei ole merkitystä, mutta näyte täytyy lähettää tutkittavaksi suurempaan laboratorioon. Se on pienimmille toimijoille liian kallis palvelu ostettavaksi.

– On perusteltua, että palvelu viedään myös pieniin yksiköihin, joskaan kovin halvalla ne eivät pysty sitä tuottamaan. Tänä vuonna testeillä ei pidä tehdä bisnestä, mutta ei voi myöskään pakottaa tekemään niitä kannattamattomasti, Varkila sanoo.

Korkea aita yksityisen ja julkisen sektorin välillä on vaarallinen

Partanen kritisoi julkisen sektorin toimintaa siitä, että se ei ota tarjottua apua vastaan ennen kuin äärimmäisessä hädässä ja pahimmillaan lyhyellä varoitusajalla.

– Ihan kuin yksityisillä toimijoilla olisi koko ajan jossain lasikopissa resurssit valmiina parin päivän varoitusajalla. Lisäksi julkisen seektorin toimijat ovat saaneet laiteinvestointeihin kymmeniä miljoonia euroja – ovatko ne kaikki olleet tarpeellisia? Koronakriisin hoidosta pitää tehdä tarkka analyysi, jotta voisimme ottaa opiksi vastaisuuden varalle, Partanen sanoo.

Varkilan mukaan liian korkea aita julkisen ja yksityisen puolen välissä on kansanterveyden kannalta vaarallista.

– Suomessa on nyt ikävä ilmapiiri, jossa julkinen toimija on sisäänpäin kääntynyt ja yksityinen toimija on ainoastaan paha paha paha. Nykyhallitus ei ole sitä syntiä korjannut. Toivon, että jos jotain tästä koronasta opitaan, pystyisimme jatkossa vastaamaan ongelmiin paremmin yhdessä, Varkila sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi