Kuntoutusyrittäjät esittää kolmen kohdan korjaussarjaa hallituksen sote-uudistukseen

Suomen Kuntoutusyrittäjät julkisti sote-lausuntonsa keskiviikkona. Järjestöön kuuluu yli 600 alan yrittäjää, muun muassa fysioterapeutteja ja toiminta-, puhe- ja psykoterapeutteja sekä musiikki- ja ravitsemusterapeutteja.

Kuntoutusmarkkinan koko on vähintään 1,5 mrd euroa, joista yksityisten avoterapiamarkkinoiden koko noin 700 miljoonaa euroa. Kuntoutuksesta noin 85 % on julkisesti järjestettyä. Yksityisen tuotannon osuus koko kuntoutuksesta on noin 60 %.

Palveluseteliä ja asiakkaan valintaoikeutta vahvistettava

Kuntoutusyrittäjät esittää järjestämislakiin kahta kirjausta:

Ensiksi tarvitaan kirjaus, että asiakkaalla on mahdollisimman laaja oikeus valita palveluntuottajansa.

– Valintaoikeutta voidaan käytännössä toteuttaa palveluseteleillä, henkilökohtaisilla budjeteilla, monituottajamallilla sekä julkisina hankintoina, jossa mukaan pääsee useita eri palveluntuottajia, sanoo Kuntoutusyrittäjien toiminnanjohtaja Satu Grekin.

Kuntoutusyrittäjät painottaa, että sote-maakuntien pitää antaa neutraalia palveluohjausta, kun se ohjaa asiakkaita näiden tarvitsemiin palveluihin.

– Voimassa oleva potilaslain 5 § ei käytännössä ole nyt riittävä neutraalin palveluohjauksen varmistamiseen, vaikka lainkohdan mukaan asiakkaalle on nytkin annettava tietoa eri hoitovaihtoehdoista, toteaa toiminnanjohtaja Grekin.

Suomen Kuntoutusyrittäjien mukaan epäneutraali palveluohjaus tarkoittaa, että asiakkaalle kerrotaan vain sote-maakunnan tai vain yhden toimijan palvelutarjonnasta. Se johtaa pahimmillaan siihen, että kuntoutuksen lähipalvelut katoavat pieniltä paikkakunnilta.

Vastuu toimivista palvelumarkkinoista asetettava sote-maakunnalle

Kuntoutusyrittäjät esittää, että maakunnille asetetaan vastuu palvelumarkkinoiden toimivuudesta. Esim. puhe- ja toimintaterapiassa sote-maakunta käytännössä luo tilaamiensa palveluiden markkinan.

Muissakin terapioissa sote-maakunnan järjestämän markkinan osuus on erittäin suuri.

– Sote-maakunta on ainutlaatuisessa asemassa: se on paitsi työnantaja, myös palveluiden järjestäjä eli lopullisen palvelun tilaaja, Grekin muistuttaa.

Palveluiden järjestäjänä sote-maakunnan on huolehdittava sekä työmarkkinoiden toimivuudesta että yritystoimintaan liittyvien markkinoiden toimivuudesta.

– Palveluiden on myös oltava vertailukelpoisia keskenään. Maakunnan vaatimustason on oltava sama niin omalle palvelutuotannolle kuin palvelumarkkinoilta hankittavalle tuotannolle, jotta palvelumarkkinoille ei synny vääristymiä, Kuntoutusyrittäjät painottaa sote-lausunnossaan.

Maakunnan käyttämille palveluntuottajille asetetut vaatimukset eivät saa esimerkiksi olla tiukempia, kuin mitä maakunta on asettanut omalle henkilökunnalleen (esim. vastavalmistuneiden käyttö), ja taloudellisen vertailun vuoksi maakuntien tulee tehdä palveluntuotannon kustannuslaskenta valtakunnallisesti yhtenäisellä laskentamallilla.

Julkiset hankinnat tehtävä kevyemmiksi

Kuntoutusyrittäjät esittää, että sote-maakuntien tekemillä palveluhankinnoille asetetaan velvoite jakaa hankinnat pienempiin osiin, ja valita useita toimittajia. Tämä yleiseen hankintalakiin sisältyvä velvoite jää muutoin puuttumaan sote-hankinnoilta.

– Lakiluonnosten ongelma on, että hankintasääntely on laadittu isovolyymistä palveluntarvetta varten, tai kokonaisulkoistuksia ajatellen. Alihankinnoille jäävä tila on erittäin ahdas, ja viranhaltijan ja yrityksen hallinnollinen taakka on suuri. Tämä johtaa siihen, että hankintoja joko ei tehdä lainkaan, tai vain suuri toimija voi niissä menestyä, Satu Grekin toteaa.

Kuntoutusyrittäjät esittää, että hankintojen käyttöä monituottajamallin luomisesta pitää helpottaa nyt esitetystä. Kuntoutusalan hankinnat skaalautuvat hyvin sekä pieniin että suurempiin kokonaisuuksiin, tarvittaessa aina yksittäiseen terapeuttiin asti.

Lue Suomen Yrittäjien sote-lausunnosta täältä

Katso Lääkäripalveluyritysten ja Näe ry:n sote-lausunto täältä

toimitus(at)yrittajat.fi