Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Sote

Aluejärjestöjen toimitusjohtajat lukevat sote-lakiesitystä kauhuissaan – ”Esitys ei ole kestävä maan talouden kannalta”

– Ilman yksityistä ja kolmatta sektoria emme selviä edes nykytilanteesta. Esitys ei sovi aikaan, eikä ota aidosti huomioon hoitotarvetta, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sanoo.

Sote-lain esitysluonnostelma kauhistuttaa Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen toimitusjohtajia. Useat aluejärjestöt ovat lähettäneet lausuntonsa aiheesta ja toivovat, että esitys menisi vielä suunnittelupöydälle ja monilta kohdin uusiksi.

– Pienet yritykset eivät tule selviämään lainkaan. Asiakkailta katoaa valinnanvapaus, eikä esitys ole kestävä maan talouden näkökulmasta, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sanoo.

Munter muistuttaa kasvavista hoitojonoista, jotka ovat koronakriisin jäljiltä jo kestämättömällä tasolla ja uhkaavat kansanterveyttä.

– Ilman yksityistä ja kolmatta sektoria emme selviä edes nykytilanteesta. Esitys ei sovi aikaan, eikä ota aidosti huomioon hoitotarvetta, Munter sanoo.

– Tästä näkyy hallituspuolueiden taustat. Esitys on ideologinen paperi, joka täytyy tällaisenaan torpata, Munter sanoo.

Esitys ei tunnista yrittäjyyden merkitystä

Suomessa toimii yli 18 000 sote-alan yritystä, jotka työllistävät 80 000 henkilöä. Suomen Yrittäjät toteaa lausunnossaan, että esitys unohtaa sosiaali- ja terveyspalveluyritysten ja niiden työntekijöiden tekemän työn merkityksen.

– Lainsäädäntö ei tunnista yrittäjyyden merkitystä riittävästi, Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestön toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo.

Hän tukee Munteria, ja toteaa, että peruspalveluita ei voida taata, jos lakiesitys menee läpi.

Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala korostaa, että sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkien tarjolla olevien resurssien hyödyntämistä. Eri kokoiset yritykset ovat merkittävässä roolissa laadukkaiden ja kehittyvien sote-palvelujen tuottamisessa kansalaisille.

Suomen Yrittäjät peräänkuuluttaa monituottajamallia ja palveluseteleiden käyttöä sotepalveluiden tarjonnassa.

– Palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin nykyistä laajempi käyttö tulee lisätä velvoittavasti lakiin, Oksala vaatii.

Hämmennystä äärilaidasta toiseen

Kolehmainen muistuttaa, että nykyinen järjestelmä on rakennettu monituottajamallin varaan ja sitä on vaikea purkaa. Sote-alan yritysten työtä tukee myös hyvinvointialan yritykset. Palvelumarkkinan luominen ja kehitys tulisi olla myös lain tavoite.

– Tämä on yrittäjille hämmentävä tilanne. Ensin tuli valinnanvapaus, joka oli outo tilanne, ja johon täytyi sopeutua. Nyt esitys menee toiseen äärilaitaan, eikä tunnista yrittäjyyden merkitystä, Kolehmainen sanoo.

Etelä-Karjalan aluejärjestön toimitusjohtaja Jami Holtari pelkää, että alueen hyvä kehitys saa henkselit ylleen uuden esityksen myötä.

– Etelä-Karjalan alueella on leikitty sotepiiriä pitkään ja nähty nousut ja laskut. Nyt meillä on ollut uuden hengen aika, jolloin pk-yritykset ovat päässeet paremmin esiin. Suurin pelkoni on, että tämä kehitys loppuu, Holtari sanoo.

– Paikallisuus- ja alueellisuus tuntuisi kuitenkin toimivan paremmin, kuin ylhäältä alas sanelu, hän jatkaa.

Palveluverkosto kuihtuu

Suomen Yrittäjät esittää lausunnossaan, että julkisen tuotannon suosiminen johtanee ylikapasiteettiin ja siihen, että pienten palvelutuottajien osaamista ei hyödynnetä. Tämä johtaa siihen, että monipuolinen palveluverkosto kuihtuu ja palveluiden saatavuus heikkenee erityisesti maaseudulla.

Munterilla on näkemys oman alueensa kehityksestä.

– Meillä on saariston alue, mistä ei niin vain lähdetä keskussairaalaan. Toki helikopterit lentävät, mutta se on sitten resursointikysymys, Munter sanoo.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala ihmettelee sitä, että esityksestä puuttuu lähes kokonaan tehtävä palvelumarkkinoiden ylläpidosta ja kehittämisestä.

– Esityksessä ei ole juurikaan kannusteita tuottavuuden parantamiseen. Yksi merkittävä ja hyväksi havaittu keino tuottavuuden parantamiseen on lisätä tuottajien välistä kilpailua, Kujala sanoo.

Kujala muistuttaa maakuntien vastuusta.

Kujalan mukaan ei riitä, että tuleva maakunta vain kehittää markkinoita. Sen on tarvittaessa luotava markkinat, ylläpidettävä markkinoita, ylläpidettävä aitoa vuoropuhelua ja kehitettävä markkinoita yhdessä yritysten ja järjestöjen kanssa. Tällä päästäisiin myös hillitsemään kustannusten kasvua.

– Maakunta on tulevaisuudessa suurin palveluiden tilaaja. Hankintamenettelyjä säädellään siten tarpeettomasti, että mallissa prosessi on liian raskas myös maakunnalle itselleen, Kujala toteaa.

Kujala on huolissaan myös maakuntien mahdollisuudesta toimia itsenäisesti.

– Nyt näyttää siltä, että niille tulee kahleet jalkoihin ja keskeiset päätökset tehdään STM:ssa. Vapaus päättää tuotantotavoista pitää olla vähintäänkin samantasoinen kuin kunnilla, hän sanoo.

 

Selvitys Jonottamatta hoitoon - palvelusetelin hyödyt koko Suomen käyttöön

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi