Ministeri Lintilä ja taloustieteilijät kustannustuesta Ylen A-Studiossa: ”Yrittäjän omat kannustimet ovat olennaisia”

Katsojan suu saattoi keskiviikkoiltana loksahtaa auki, jos sattui katsomaan Ylen A-studion lähetystä, jossa aiheena olivat koronarokote ja kustannustuki.

Kustannustuesta studiossa olivat keskustelemassa elinkeinoministeri Mika Lintilä, taloustieteen professori Mika Maliranta ja Tapahtumateollisuus ry:n viestintä- ja vaikuttajajohtaja Maria Sahlstedt.

Insertissä äänessä olivat muun muassa äänentoistoalan yksinyrittäjä Riku Jaro ja Aalto yliopiston taloustieteen professori Otto Toivanen.

Katsojasta tuntui, kuin äänessä olisivat kaksi eri todellisuutta.

Riku Jaro totesi, että ei ole saanut kustannustukea. Yritys ei voi pitää kuluja pyörimässä, jos yritys ei voi tehdä yhtään laskutusta.

– Kun ravintola-ala nyt suljetaan kolmeksi viikoksi, siitä liiketoiminnalle aiheutuvat tappiot korvataan. Tapahtuma-ala on ollut suljettuna nyt käytännössä 50 viikkoa tässä vaiheessa, kohta vuoden, Jaro toteaa.

Jaron toimintaa määrittää tuleva kesä. Jos on tapahtumia, hänellä on mahdollisuus selviytyä. Jos ei, yritys menee konkurssiin toukokuussa.

– Jos ei, toukokuussa kaatuu ensin firma ja vähän sen jälkeen on henkilökohtainen konkurssi, velkasaneeraukset, omaisuuden myynti, Jaro listaa.

Yrittäjän rahat likoon

Taloustieteilijät Toivanen ja Maliranta peräänkuuluttavat yrittäjien riskiä tai ”ropoja”, kuten Toivanen sanansa asettelee. Toivanen toteaa, että on ymmärrettävää, että yrittäjä kaipailee menetettyjen voittojen perään. Kustannustuen idea on kuitenkin tarjota yrityksille tukea vain sen verran, että elinkelpoisten yritysten konkurssit vältetään ja tuotannollinen kapasiteetti säilyy.

– Väistämättä, jos yhteiskunnan tavoitteella mennään, kriisi tuntuu yrittäjien ja yritysten omistajien kukkarossa. Jos lähdetään näiden yli jakamaan tukea, puhutaan jo tulonjakokysymyksestä. Se on poliitikkojen tehtävä miettiä, Toivanen toteaa.

Molemmat taloustieteilijät siirtyisivät jo vastikkeettomista tuista kohti vastikkeellisia tukimuotoja. Maliranta perustelee sitä kilpailutilanteen vääristymisellä.

– Meidän täytyy alkaa palata normaaliin, mutta emme palaa vanhaan normaaliin. Talous on rakennemuutoksen ja sopeuttamisen tarpeessa. Tukijärjestelmät sellaisia tilanteita varten ovat erilaisia, kuin ne tukijärjestelmät, jotka olivat perusteltuja vuosi sitten. Painopistettä pitäisi vähintään siirtää sieltä vastikkeettomasta vastikkeelliseen. Me tarvitsemme näiden yrittäjien omat kannustimet ja oma innovatiivisuus ulos. Ne kannustimet ovat olennaisia, hän sanoo

– Jokainen yritys omalta kohdaltaan miettii, mikä on se uusi markkinarako. Yrittäjä tietää sen parhaiten, ja jos hän ei ole itsekään valmis laittamaan omaa rahaansa, onhan se vähän huono signaali siitä, kuinka lupaava se hanke on, Maliranta jatkaa.

”Täydellinen ymmärtämättömyys”

Kommentti herätti ärtymystä yrittäjissä tilanteessa, jossa yrittäjät ovat vuoden olleet erilaisten toimintarajoitusten ja sulkujen armoilla, keksineet uusia toimintamalleja selviytyäkseen, tehneet kaikki mahdolliset säästötoimenpiteet ja monet ovat käyttäneet yrityksen sekä omat säästöt.

– Täydellinen ymmärtämättömyys siitä, millaisessa tilanteessa tämä maa ja yrittäjät ovat vuoden verran eläneet, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen tiivistää.

Hän kommentoi keskustelua surulliseksi myös keskiviikkoiltana Twitter-päivityksessään.

Malinen katsoo jo syksyyn ja katsoo pahimman olevan jo takana. Suomessa alkoi kuitenkin alkuviikosta kolmen viikon ravintolasulut, tartuntaluvut ovat pahimmat koko pandemian aikana ja ulkonaliikkumiskieltojakin on väläytelty, jos tilanne pahenee.

Vaikka rokotuksia on alettu antaa, koko väestön laumasuojasta ollaan vielä kaukana.

– Arvio siitä, että syksyllä voi olla toinen tilanne, ei tarkoita, että ihmiset vielä liikkuvat normaalisti. Pitkin vuotta on ollut toivoa ja se on osoittautunut turhaksi. Sitten kun ihmiset liikkuvat ja kuluttavat, meillä on näkymiä. Ei pankkikaan myönnä lainoja tässä tilanteessa syksyn ennusteiden nojalla, Salminen sanoo.

Strategista kikkailua kustannustuella?

Malirannan mielestä yritykset voivat nyt kustannustuen kolmannella kierroksella käyttää tukea startegisesti hyväkseen. Ensimmäisellä kierroksella se ei vielä ollut mahdollista.

– Näissä tukikierroksissa uudeksi haasteeksi tulee se, että yrityksillä alkaa olla laskentaa, että millaisia paketteja on tulossa ja miten kannattaisi käyttäytyä, jotta se tuki auttaisi, Maliranta sanoo.

Lintilä allekirjoittaa ilmiön.

– Käymme läpi, miten yritykset laskevat sen. Yritämme minimoida nämä kaikki. Katsomme sitä vertailukuukautta. Nythän me tulemme uuteen tilanteeseen. Kun katsomme vuoden takaiseen, emme enää ole tilanteessa, jossa olisimme puhtaalla, vaan ollaan korona-ajassa, Lintilä sanoo.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää näkemystä epätodennäköisenä.

– Ihmettelen todella paljon tällaista arviota. Jos rajoituksilla suljetaan koko liiketoiminta tai osa siitä, on mahdotonta optimoida liikevaihtokehitystä niin, että se turvaisi kustannustuen saamisen, Pentikäinen kommentoi Yrittäjägallupin tiedotustilaisuudessa.

Pallo ja maali

A-studion keskustelun loppu alleviivaa sitä, miten eri radoilla keskustelijoiden todellisuudet toisistaan ovat. Lintilä puhuu kansainvälisestä kisasta, joissa Suomen pitää pärjätä. Vientiorientoituneen maan täytyy kehittää tiekarttoja ulos kriisistä. Yksi niistä on vastikkeettomista tuista irtaantuminen.

– Meillä on kaikkinensa katse jaloissa siinä pallossa, kun pitäisi katsoa sitä maalia, koska kyllä tästä tulee kansainvälinen kisa.

Sahlstedt kertoo tapahtuma-alan konkursseista ja pakotetusta liiketoiminnan alasajosta.

– Alalta on jo poistunut erityisesti näitä pieniä yksinyrittäjiä. Jos oleellisia toimijoita häviää tästä toimialalta, joka on yritysverkoston toimintaan perustuva, voi olla, että emme saakaan tapahtumia käyntiin, kun sieltä puuttuu oleellisia toimijoita, mikä hidastaa elpymistä ja tulee säteilemään sinne matkailu- ja ravitsemisaloille.

Maliranta kantaa huolta samasta alinhankintaketjun pirstoutumisesta ja sen kansantaloudellisesta taakasta. Hänen mukaansa taloustieteilijät tukisivat mielellään enemmän työntekijöitä kuin yrityksiä, kun uudessa tilanteessa moni joutuu etsimään uuden työpaikan.

Mitä jos Lintilän maalissa onkin paljon konkursseja, A-studion juontaja Heikki Ali-Hokka kysyy.

– Niin, tämä onkin aika mielenkiintoista. Me olemme jakaneet kaksi miljardia vuoden aikana. Mutta niitä työpaikkoja täytyy turvata terveiden yritysten kautta. En voi sanoa, että what ever it takes, mutta piikki on tässä kohtaa järjellisesti auki, Lintilä kommentoi.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images