Syöpädiagnoosi pysäytti yksinyrittäjän – ”Toivoisin yhteiskunnalta enemmän apua”
Yksinyrittäjä Mervi Varjola on kolmen vuoden jälkeen saanut yrityksen pyörimään niin, että kalenteri on täynnä ja yritystä sekä omaa YEL-maksua olisi voinut korottaa. Syöpädiagnoosi pysäytti kaiken.
Orimattilalaisen Jalkahoitola Päkiän yrittäjä Mervi Varjolalla on ollut järkyttävä syksy. Syyskuun alussa hän sai kuulla sairastavansa rintasyöpää. Lokakuun alusta lähti pyörimään seitsemän kuukauden sairausloma.
Varjola kertoi Facebookin Naisyrittäjät-ryhmässä, että syöpään sairastuminen on pistänyt ajattelemaan montaa asiaa. Hän on karsinut yrityksen kuluja minimiin, ja se on pistänyt miettimään, mistä kaikesta turhalta tuntuvasta yrittäjä onkaan maksanut.
Varjola on saanut paljon kyselyitä Naisyrittäjät-ryhmän avauksensa jälkeen. Hän haluaa kertoa tilanteestaan auttaakseen muita yrittäjiä.
Kaikki kulut minimiin
Neuvoja tilanteeseensa Varjola sai Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päälliköltä Harri Hellsteniltä, joka neuvoi karsimaan yrityksen kulut minimiin. Hän neuvoi myös mahdollisten etuuksien suhteen. Sairausajan etuuksien lisäksi on mahdollista hakea ja saada Kelasta asumistukea ja toimeentulotukea.
– Olen karsinut kaikki lehtimainokset, Timma-ajanvarausjärjestelmän sekä neuvotellut vakuutukset, kun tulot pienenevät. Yrityksen ja henkilökohtaiset lainat sain neuvoteltua niin, että maksan vain korkoja. YEL-maksun saa pois tuolta ajalta. Laskutusjärjestelmän saan vuodeksi puoleen hintaan, koska en voi kokonaan siitä luopua. Näin olen sopinut Kelan kanssa, Varjola kertoo.
Varjola on käynyt läpi kaiken siivouksista, lattian vahauksista ja puhelinliittymistä lähtien.
Yritys pyörii, vaikka Varjola ei itse ole töissä. Siksi esimerkiksi laskutusjärjestelmästä ei voi kokonaan luopua.
– Minulla on tilassa kaksi maksavaa alivuokralaista ja sain toisen yrittäjän sijaistamaan omia töitäni. Näin saan liiketilan vuokrarahat kasaan ja asiakkaat hoidetuksi. Itselleni ei jää tuloja, Varjola sanoo.
Kun raha-asiat oli laskettu niin, että ensi Varjola pärjää kevääseen saakka, perhe sai uuden musertavan uutisen lokakuun lopussa: Perheessä kävi ilmi toinenkin syöpädiagnoosi.
– Tämä pistää kaiken uusiksi. Joudumme pähkäilemään kaiken uudelleen, Varjola sanoo.
Oma edunvalvoja turvaksi
Varjola toivoisi yhteiskunnalta enemmän apua, kun yrittäjä sairastuu yleisiin rinta- ja eturauhassyöpiin.
Hän ohjeistaa muita yrittäjiä hoitamaan asiat niin, että kaikesta on mustaa valkoisella, jotta on selvää, mitä on tehtävä, jos jotain kamalaa tapahtuu. Oma edunvalvoja kannattaa olla, kuten kaveri, tuttava tai perheenjäsen, joka tietää, missä mennään ja alkaa hoitaa asioita, ettei kaikki olisi vain omassa päässä. Varjolalla se henkilö on oma tytär.
– Olisipa ollut syöpävakuutus, mutta ei sitä ajattele, että minulle mitään tapahtuisi, kun en ole paljon sairastellut. Toisaalta tuntuu, että vakuutukset ovat rahastusta. Tuntuu, että meitä lajitellaan kulta-, hopea- ja pronssisarjaan. Isoilla yrityksillä on varaa maksaa suuria vakuutuksia, mutta pienyrittäjä joutuu miettimään, mistä se raha on pois, Varjola sanoo.
Hän oli suunnitellut oman vakuutustasonsa nostamista ja ylipäätään yritystoiminnan kehittämistä nyt, kun yritys on lähtenyt kunnolla pyörimään. Nyt suunnitelmat ovat tauolla.
– Jos maksat pienintä YELiä, saat 20 euroa päivässä. Mitä sillä saa? Mihin se menee? Saan nyt 35 euroa päivässä. Noin 50 euroa päivässä olisi kohtuullinen jollain konstilla. Rahaa menee kuitenkin koko ajan. Monelle vaihtoehto on hakea sosiaaliturvaa ja jotkut turvautuvat korkeakorkoiseen lainaan, mikä voi olla taas uusi katastrofi, Varjola sanoo.
Sairauspäivärahan suuruus perustuu YEL-työtuloon
Hellsten muistuttaa, että YEL-työtulon pitäisi vastata yrittäjän työpanoksen arvoa.
– Vakuutuksesta voi olla montaa mieltä, mutta yllättävien, pitkien sairauspoissaolojen tilanteessa sen turva on varsin hyvä, Hellsten toteaa.
Kelan maksama sairauspäivärahan suuruus perustuu YEL-työtuloon. Etuutta maksetaan pääsääntöisesti 300 päivää. Sitä voi myös saada uudelleen työhönpaluun jälkeen, jopa 300 maksimipäivän yli. Ilman etuutta työkyvytön henkilö ei jää missään vaiheessa, sillä yleensä 300 päivän jälkeen edelleen työkyvytön henkilö siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työkyvyttömyyseläkkeen odotusajalla yrittäjä voi myös saada työttömyysetuutta ilman, että yritystoimintaa tarvitsee päättää.
Varjola on pettynyt siihen, että sairastuneelle asioiden hoitaminen on tehty vaikeiksi. Vakavan sairauden, kuten syövän, kohdatessa, shokki on kova ja voimat ovat koetuksella. Hän kokee, että raha-asioiden kanssa joutuu taistelemaan, jotta saa kaikki korvaukset pyörimään.
Elina Hakola
elina.hakola (at) yrittajat.fi
