Etsi

Yrittäjyys

Väitös: Vakiintuneet yritykset kykenevät kannattavaan kasvuun

Vaasan yliopiston uuden väitöstutkimuksen mukaan kasvu ei ole vain uusien yrityksien ja start-upien ominaisuus, vaan vakiintuneetkin yritykset kykenevät kasvuun.

KTM Marko Matalamäen johtamisen alan väitöskirjan mukaan vakiintuneet yritykset pääsevät kasvu-uralle toimimalla tilanteen ja kysynnän mukaan – aivan kuten aloittavatkin yritykset.

Kasvuyrittäjyys on noussut viime vuosina yrittäjyystutkimuksen yhdeksi tärkeimmäksi osa-alueeksi. Valtaosa kasvuyrittäjyyteen liittyvistä tieteellisistä julkaisuista keskittyy kuitenkin uusien ja aloittavien yritysten kasvun tutkimiseen. Vakiintuneet yrityksetkin tuottavat kasvua, mutta niiden potentiaali pääsee usein unohtumaan talouskeskustelussa.

– Vakiintuneet yritykset pääsevät kasvu-uralle toimimalla tilanteen ja kysynnän mukaisesti, eivätkä niinkään tehtyjen strategisten valintojen seurauksena, kertoo perjantaina 21. joulukuuta väittelevä Matalamäki.

Marko Matalamäen tutkimuksen aineisto on kerätty 134 suomalaisesta yrityksestä eri toimialoilta. Yritystä kohden haastateltiin 1–4 johtavassa asemassa olevaa henkilöä. Yrityksistä tehtiin kaksi ison vastaajajoukon tutkimusta sekä yksi kymmenen kasvuyrityksen haastattelututkimus.

Tulosten mukaan ne yritykset, jotka ovat valinneet asiakassuuntaisen lähestymistavan, ovat menestyneet ja onnistuneet kasvamaan toimialan suhdanteesta riippumatta. Tutkimusajankohta sijoittui kasvun kannalta haastaviin vuosiin 2009–2015, jolloin Suomessa oli pitkittynyt taantuma.

Strategian joustavuus johtaa kasvuun

Tutkimustulokset osoittavat, että tilanteen mukainen toiminta ei ole ainoastaan uusien aloittelevien yrityshankkeiden toimintatapa, vaan se on hyvin käyttökelpoinen myös vakiintuneissa yrityksissä. Matalamäki on tutkimuksessaan kehittänyt mallin, joka osoittaa, että erityisesti strateginen joustavuus vaikuttaa positiivisesti pidempään toimineiden yritysten innovaatiotoimintaan ja auttaa liiketoiminnan kasvua.

Tutkimuksessa näkyi selvä yhteys kasvumotivaation ja yritystason innovoinnin välillä. Myös suunnitelmallisuus esiintyi tässä mallissa vaikuttavana tekijänä.

– Strateginen liittoutuminen ja verkostoituminen näyttäisivät vaikuttavan yrityksen kasvuun. Riskihakuisuus sen sijaan ei ole kasvuhyppäyksen tehneissäkään yrityksissä kovin korkealla tasolla, vaan olemassa olevat yritykset pyrkivät kasvamaan kannattavasti, Matalamäki kertoo.

Yrittäjyystutkimus keskittyy liiaksi start-up yrityksiin

Väitöstutkimuksen aihe on hyvin ajankohtainen, sillä yrittäjyystutkimusta on viime aikoina kritisoitu liiallisesta keskittymisestä teknologia- ja start-up -yrityksiin. Useat kansainvälisesti arvostetut yrittäjyystutkijat ovat viime aikoina esittäneet huolensa tavallisten kasvua tuottavien yritysten puuttumisesta kasvuyrittäjyystutkimuksessa.

Start-upit eivät useinkaan luo pysyviä työpaikkoja. Niitä on syytetty julkisten varojen ja sijoitusten kalastelusta, sen sijaan, että ne tuottaisivat hyvinvointia toimintaympäristöönsä kuten vakiintuneet, markkinalähtöisesti toimivat yritykset. Kun start-upeista hyvin pieni osa selviää ensimmäisistä vuosistaan, pidempään toimineet yritykset epäonnistuvat todella harvoin.

– Onkin aiheellista kysyä, tuleeko start-up -yrityksiin käytetty rahamäärä koskaan takaisin kansantalouteen, vai valuuko se tulonsiirtona tämän yrityskulttuurin edustajille. Entä jos nämä panostukset käytettäisiin olemassa olevien yritysten verotuksen keventämiseen, voisiko vaikutus kansantaloudelle olla kokonaisvaltaisempi, pohtii Matalamäki.