Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Taatusti Suomen taiteellistetuin piilopirtti

Urkin piilopirtti lukeutuu paikkoihin, joissa on vaikea sanoa mistä taide alkaa ja mihin se päättyy. Varsinaisten taideteosten lisäksi yrityksessä on taiteellistettu myös hotellihuoneiden sisustukset sekä aterioinnissa käytetyt astiat. Tilan isänsä Jyrki Sasi otti paikasta vetovastuun 2006 ja on tehnyt systemaattista kehitystyötä siitä lähtien, toki yhteistyössä asiantuntijatahojen kanssa. Paljon on tarvittu työtä nykyhetkeen pääsemiseen, mutta valmista ei vieläkään ole. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti vakuuttui näkemästään.

Koronoineen kaikkineen Urkin Piilopirtin yrittäjän tätä vuotta ovat leimanneet positiiviset uutiset. Maaliskuussa Jyrki Sasin yritys nimittäin hyväksyttiin Museoliiton jäseneksi ja kuukautta myöhemmin vielä Museokorttikohteeksi. Hakuprosessit olivat sinänsä aivan erilliset, joskin tukivat toisiaan.

– Museoliiton jäsenyyteen vaaditaan kokoelman osalta laatukriteerejä, kun taas museokorttikohteeksi valintakriteerit ovat pikemminkin talouteen liittyvät, Jyrki Sasi selkeyttää.

Yrittäjäystävällisyys ajoi ylöjärveläisyyteen

Museokorttikohteeksi päätyminen tarkoittaa, että Urkin Piilopirtti on nyt yksi yli 300 museosta, joihin vuonna 2015 lanseeratulla ja suuren suosion saavuttaneella suomalaisten museoiden yhteisellä pääsylipulla, Museokortilla, pääsee ilman erillistä pääsymaksua. Museokorttipaikkana Piilopirtti on nyt ensimmäinen laatuaan Ylöjärvellä, joka on yrityksen kotikaupunki. Se on oikeastaan ollut yrityksen oma valinta. Riippuen siitä, millä puolella tietä ja tonttia ollaan, voi sijainti olla niin Ylöjärvi, Nokia kuin Hämeenkyrökin.

TAIDE ON läsnä tässä pihapiirissä aivan kaikkialla. Tarkalleen ottaen tila sijaitsee kolmen kunnan risteyskohdassa. Pinsiön alue kun on jakaantunut Nokian, Ylöjärven ja Hämeenkyrön puolelle.

Nimi historiasta, mutta focus nykyajassa

Urkin Piilopirtti on nyt siis aivan virallisesti taidemuseo, muttei kuitenkaan kovin perinteinen sellainen.

– Täällä esillä oleva taide on pääosin tilaustöitä, ja joka teoksen osalta varta vasten paikkaan suunniteltua, Sasi huomauttaa.

Taide on ollut paikkaa luotaessa keskeisessä roolissa alusta saakka, mutta liiketoiminnan kannalta se on kuitenkin vain yksi osa-alueista. Sen lisäksi, että samalla tontilla harjoitetaan kokous- ja ravintolatoimintaa, tarjotaan mahdollisuus saunomiseen ja järjestetään tilauksesta erilaista ohjelmapalveluita. Niin ja tietysti sieltä löytyy myös 16 huoneinen hotelli. Sen sisuksiin mekin istahdamme tätä haastattelua tekemään.

Hotellivieraiden aamupalahuoneesta aukeavat komeat maisemat Iso Lehmijärven kesään. Aivan rantaviivan kupeessa komeilee myös se varsinainen sauna, josta Jyrki paikalleen nimensä on keksinyt. Tiedossa kun on, että kauppaneuvos Kalle Kaihari kestitti ja löylytti presidentti Urho Kekkosta täällä useampaankin otteeseen.

JYRKI SASI on pyörittänyt Urkin Piilopirttiä viimeiset 14 vuotta ja hän myöntää, että kovasti on paikka tuossa ajassa muuttunut. Entä miten sitten nykyinen Urkin piilopirtti vastaa sitä näkemystä, mikä yrittäjällä oli ryhtyessään tämän kiinteistön omistajaksi? – Sinänsä se vastaa visiotani, että alusta saakka tästä on haluttu tehdä yrityksiä kiinnostava paikka, joka tarjoaa arvokkaat, mutta myös rennot asetelmat vaikkapa kauppaneuvotteluihin. Me voimme kertoa vieraillemme, että nyt heidät on tuotu paikkaan, missä presidenttikin usein kävi, Jyrki Sasi tuumaa.

Teemavuodet rakennuspalikoina

Klassisen maalaustaiteen ystäville Urkin Piilopirtti ei ole ehkä se ykkösvalinta. Käytännössä esillä olevat teokset ovat nimittäin 2000-luvun taidetta ja designia. Perinteisiä maisematauluja tai ihmispotretteja ei siis täältä löydy. Toisaalta missään nimessä yksipuolisena museon tarjontaa ei voi pitää. Pikemminkin päinvastoin. Kohdetta vuodesta 2006 isännöinyt yrittäjä Jyrki Sasi ei ole keskittynyt paikan varusteluissa mihinkään tiettyyn tyylisuuntaan, vaan kokoelmaa ja näyttelyitä on joka vuosi kerätty tietyn yksittäisen teeman ympärille.

– Ensimmäiset yhdeksän vuotta etenimme materiaaleittain, ja sen jälkeen olemme sitten siirtyneet aihepiireihin, Jyrki selkeyttää. Materiaaleissa nähtiin vuosien varrella niin kiveä, puuta, lasia kuin valoakin, kun taas aihepiirit ovat olleet hyvinkin abstrakteja. Esimerkiksi tänä vuonna aiheena on taiteen ja sisustuksen vuoropuhelu.

– Sen myötä tänä vuonna meille tulee kaikkiaan 21 uutta teosta, kaikki tänne tehtyjä tilaustöitä, Sasi kertoo.

Kestävyys on tärkeä kriteeri

Teoksia on Urkin Piilopirtissä tosiaankin sijoiteltu vähän joka puolelle, eikä suinkaan vain sisätiloihin. Toki teoksia löytyy eniten perinteistä näyttelytilaa muistuttavasta paviljongista, mutta kappalemääräisesti niitä on varmasti kaikista eniten pihalla. Ja tosiaan vähän joka materiaalista tehtynä. Yhden kriteerin Jyrki tosin on kaikille niille asettanut.

– Niiden pitää kestää vähintään sata vuotta, Sasi kertoo.

Myös varsinaisessa hotellissa taide on vahvasti läsnä. Se käy kiertäessämme tiloja selväksi, että joka ikisestä hotellin ikkunasta näkyy sekä luonto että ainakin yksi taideteos. Lisäksi esimerkiksi jokaisessa huoneessa on omanlaisensa kylpyhuoneen seinälaatoitus ja erilaiset uniikit seinäpeilit. Yksilöllistä taiteellistamista edustavat myös paviljonkirakennuksen taidevalaisimet, taidelyijylasimaalauspeilit ja taidetekstiilit sekä lautasisto ja juomalasisto, jotka kaikki ovat taiteilijoiden varta vasten Urkin Piilopirtille suunnittelemat ja toteuttamat.

HOTELLISTA LÖYTYY kaikkiaan 16 hotellihuonetta, joista yhdessä tämä kuva on otettu. – Idea on ollut, että jokaisesta hotellihuoneesta näkyy paitsi luontoa myös taideteos, jotka on iltaisin valaistu, Sasi kertoo.

Ammattilaiset kuraattoreina

Yritys hyväksyttiin mukaan sekä museoliittoon että museokorttikohteeksi heti ensiyrittämällä. Tätä edesauttoi valtavasti se, että Tampereen Taidemuseon kolmesta ammattilaisesta koostunut delegaatio oli antanut virallisen lausunnon paikan kokoelmasta jo 2016.

– Heidän lausuntonsa oli jo tuolloin varsin positiivinen, ja sitä me käytimme myös hakemuksessamme, yrittäjä hymyilee ja muistuttaa, että heillä on alusta saakka ollut korkeatasoiset kuraattorit.

– Se on ollut hyvä vakuus, että meillä ammattilaiset ovat vastanneet näyttelyistä alusta saakka, eikä tätä kokoelmaa ole lähdetty keräämään sieltä sun täältä, hän tuumaa. Viimeiset 10 vuotta Urkin Piilopirtin näyttelyn kuraattorina ollut kuvanveiston professori Radoslaw Gryta, ja muutenkin kuraattorina on ollut aina osaavaa porukkaa.

– Ennen Gryta tehtävässä toimivat Suomen Lasimuseon johtaja Heikki Matiskainen sekä Lahden museotoimenjohtaja Timo Simanainen. Heitä kaikkia meidän kokoelmamme korkeasta laadusta on kiittäminen, Sasi listaa.

PAVILJONGIN TILAVASSA ruokailutilassa ovat esillä myös varta vasten Urkin Piilopirille suunnitellut ja valmistetut aterimet. Ne ovat keraamikko Jari Vesterisen käsialaa.

Kiikari on jo tulevaisuudessa

Kehitystyön systemaattisuudesta saan hyvän kuvan kiertäessämme pihapiiriä yrittäjän kanssa. Hän kertoo useammassakin kohdassa, mitä juuri siihen ja siihen kohtaan on tulossa muutaman vuoden päästä. Teematkin on lukittu jo pari vuotta tulevaisuuteen. Ensi vuoden teemana on ilmasto ja vuoden 2023 onnellisuus.

– Suomihan on ollut viimeiset neljä vuotta maailman onnellisin kansakunta, Sasi huomauttaa.

Ja vaikka paikan nimi, Urkin Piilopirtti, yhdistyykin mielikuvissa helposti menneeseen aikaan, pikemminkin vierailija siellä tuntee matkaavansa menneen sijasta tulevaisuuteen. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat myös mielenkiintoisilta vaikuttavat termokromaattiset eli lämpöön reagoivat taidetekstiilit, joita on esillä paviljonkirakennuksessa. Siellä Sasi esittelee poikkiliinaa, johon ilmestyy lämpötilan noustessa automaattisesti kahviläikkä. Se kytkeytyy hienosti myös paikan Kekkos-historiaan, sillä ”Toinen tolvana” taidetekstiili on saanut innoituksensa Kekkosen aikanaan tekemältä maakuntamatkalta.

Sauna-aikaan on myös taidemuseo auki ja taidevalot pimeällä esillä sekä soiva puutarha. Siinä taideteoksille seitsemän säveltäjää ovat tehneet omat sävellykset. Mentorina toimi säveltäjä Olli Kortekangas.

Eri asiakkaat kesällä ja talvella

Urkin Piilopirtin kalenterivuosi voidaan jakaa kahteen aivan erilaiseen todellisuuteen. Kesäkaudella asiakasryhmät ovat lähes poikkeuksetta yksityishenkilöitä. Sasin mukaan kesän sesonki alkaa juhannuksesta ja päättyy kutakuinkin näihin aikoihin, kun koulut jälleen avaavat ovensa elokuussa. Kesäkauden ulkopuolella taas Urkin Piilopirtin asiakkaat löytyvät voittosääntöisesti ryhmistä, erityisesti yritysporukoista.

Yrittäjä myöntää, että juuri tämä asiakassegmentti onkin ollut hänen tavoitteenaan alusta saakka. Hän kun kertoo halunneensa tehdä Urkin Piilopirtistä paikan, johon yritykset haluavat välttämättä viedä omat arvovieraansa.

– Olemme halunneet luoda rauhoittavan sekä inspiroivan ympäristön, johon kehtaa tosiaan tuoda vaikka toisen maan presidentin, Jyrki toteaa.

SAUNATILASSA ON vanhan ajan patinaa. Tilaa hallitsee myös komea Pihtiputaan loimukivestä tehty tulisija.

Taide on läsnä löylyissäkin

Saunoja on tarjolla kaksi. Kumma kyllä, täällä niistä se savusauna on kahdesta vaihtoehdosta se ”perinteisempi”. Toinen ja tilavuudeltaan isompi sauna on nimittäin taidesauna. Koska vierailupäivänä paikalla ollut sähkömies on katkaisut koko saunakiinteistöstä sähköt, saunan seinältä löytyvään freskoon tutustutaan nyt vain kännykän taskulampun valaisemana. Sellaisenakin se tekee kyllä vaikutuksen. Myös freskon vierestä löytyvä betoninen havupuu on aika kaukana perussaunan varusteista.

– Taidesauna ei siis tarkoita pelkästään sitä, että saunassa on esillä taideteoksia, vaan pikemminkin, että ne saunasta löytyvät taideteokset on suunniteltu varta vasten juuri tätä saunaa ajatellen, Sasi esittelee. Eikä uimarikaan voi oikein taiteelta välttyä. Heti laiturin kupeesta löytyy kaksi kelluvaa kiveä, jotka ovat kuvanveistäjän ja kuraattorin omaa käsialaa. Niiden kanssa oli pari vuotta takaperin vähän pulmiakin.

– Toinen kivistä pääsi tuolloin karkaamaan, ja minä etsin sitä varmaankin pari viikkoa. Se oli seilannut toiselle puolelle järveä. Ei siitä oikein pelastuslaitoksellekaan silloin voinut soittaa. Olisivat varmaan hulluna pitäneet, Jyrki nauraa.

Sekä taiteeseen että löylyihin pääsee myös kesäkauden ulkopuolella. Taidemuseo on auki yleisölle koulujen alkamisen jälkeen syyskaudella elokuun puolestavälistä joka lauantai ja sunnuntai klo 12–16. Lisäksi yleisösaunat, sekä savu- että taidesauna, ovat syyskaudella auki kerran kuussa lauantaisin klo 16-21.

 

Teksti ja kuvat: Ville Kulmala

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 17.8.2021