Etsi

Nurmeksen Vuoden Yritys 2019 - Kun intohimona on junat

Nurmekselainen Tapani Laaksomies on koko ikänsä touhunnut koneiden kanssa ja erityisesti junat ovat se suurin mielenkiinnon kohde. Laaksomiehen yritys Höyryraide on palauttanut paljon vanhaa kalustoa käyttökuntoon.

- Olen aika otettu tästä tittelistä, kyllähän se aina lämmittää mieltä. Ihan niin kuin höyryveturit tuolla raiteilla. Ihmiset vilkuttavat iloisesti radan varrella, se palkitsee ilahduttaa mieltä, Laaksomies sanoo.

Vuonna 2013 hän osti Nurmeksen aseman veturitallit yrityksensä käyttöön. Vanha ratapiha on täynnä vanhoja junavaunuja, sisällä tallissa ovat suurimmat aarteet suojassa. Höyryveturit Heikki ja Lili

- Olen Helsingistä kotoisin. Siellä seurasin pienenä aina ohikulkevia junia tarkkaan. Isältä toivoin aina lahjaksi junia, veli toivoi autoja. Sitten myöhemmin omatkin lapsetkin on rokotettu rautatiekulttuurilla, Laaksomies kertoo.

Jo 80-luvulla Laaksomies harmitteli VR:n intoa romuttaa kaikki vanha kalusto. Laaksomies oli perustamassa Suomen Höyrykoneyhdistystä. Romutuksen sijaan VR myi romutettavia vetureita yhdistykselle.

- Esimerkiksi Haapamäeltä saatiin pelastettua kahdeksan romutukseen menossa ollutta veturia. Koneita on ollut säilytyksessä Pasilassa, Porvoossa sekä myös Suolahdessa. Siellä entisöin Hv3veturin eli Heikin. Jotkut epäilivät, että Heikkiä ei saa toimintakuntoon millään, se oli niin romuna. Vastasin heille, että mielenkiintoinen tieto, mutta se ei pidä paikkaansa, Laaksomies nauraa.

Kesäkuussa 2011 olikin sitten syytä suureen juhlaan, kun Höyryveturi Heikki otettiin käyttöön. Kuusi vuotta sitä oli kunnostettu Suolahden veturitallissa harrastajaystävien kanssa.

- Veturitallilla työskentelee kaverina Hannu Meriläinen, joka on yksi ahkerimmista talkoolaisista. Jo halkosavotta höyryvetureita varten on melkoinen, Laaksomies sanoo.

Kalusto on liikkeellä useamman kerran vuodessa muun muassa Joensuuhun ja Ilomantsiin. Kesällä ja siellä on myös Laaksomiehen itsensä kokoama pienoismallikokoelma junista.

- Sitä minä aina ihmettelen, ettei matkailuala ei ole vielä ymmärtänyt täällä PohjoisKarjalassa höyryvetureiden arvoa matkailussa. Minulle tulee asiakkaita paljon Keski-Euroopasta. Englannissa, Saksassa ja Ruotsissa vanhoja museokoneita arvostetaan aivan eri tavalla kuin täällä.

Laaksomiestä harmittaa kovasti, että Suomessa ei arvosteta teknistä kulttuuria, eikä vanhoja junien säilyttämistä niin paljon kuin muualla maailmassa. Junien annetaan mieluummin ruostua taivasalla kuin, että ne myytäisiin korjattavaksi. Toisen asennemuutoksen Laaksomies toivoisi Höyryveturien tilaajien mielissä tapahtuvan.

- Ihmiset ovat valitettavan usein luulleet, että lähden liikkeelle ilmaiseksi. Museojunien kunnostaminen ja liikuttaminen on kuitenkin kallista puuhaa, Laaksomies sanoo.

 

Teksti ja kuva: Ulla Korkatsu