Etsi

Yrittäjyys

Tämä koru näkyy talviolympialaisissa, ja se valmistetaan Kuopiossa

Kuopiolaisen Saurum Osakeyhtiön riveissä on muun muassa vuoden kultasepäksi valittu Carina Blomqvist.

Tänään alkavissa talviolympialaisissa tarkkasilmäiset katsojat voivat ihastella kuopilaista korusuunnittelua.

Carina Blomqvist on suunnitellut Suomen olympiajoukkueen Loisto-riipuksen, joka näkyy urheilijoiden kaulassa kisojen aikana. Blomqvist on valittu Vuoden kultasepäksi vuonna 2013.

Riipus on samanlainen naisilla ja miehillä. Sen suunnittelussa on haluttu ilmaista yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä. Koru ei ole ainoastaan urheilijoiden etuoikeus, sillä sitä myydään myös kuluttajille. Loisto-korujen ja heijastimien myynnistä tilitetään osa Olympiakomitean hallitsemalle Urheiluakatemialle.

Saurumin perinteikäs tehdas toimii Kuopiossa. Kauppalehden haastattelema yrityksen toimitusjohtaja Mikko Pessi kertoo vastanneensa Olympiakomitean pyyntöön heti myöntävästi.

– Tiesimme heti, että tähän lähdemme. Tällaiseen teemaan teemme varmasti sopivan ja upean korun. Olympialaisiin yltäminen on hieno saavutus.

Blomqvistin lisäksi Saurum on onnistunut houkuttelemaan "talliinsa" nimekkäitä suunnittelijoita. Listalla ovat muun muassa Eero AarnioHeikki HartikainenEelis Aleksi ja Kristian Saarikorpi.

"Ilman teknologiaa meitä ei olisi olemassa"

– Kaikki meillä on uudenaikaista tai modernisoitua. Teknologia on arkea. Tuotekehityksessä käytettään kolmiulotteista suunnittelua ja myös 3D-tulostimia. Noissa asioissa tehtaamme on ainutlaatuinen. Ilman teknologiaa meitä ei varmaan edes olisi olemassa, Pessi kertoo Kauppalehden haastattelussa.

Hän listaa tehtaan suurimmaksi onnistumiseksi Heikki Hartikaisen suunnitteleman Hali-korusarjan, jonka myynnistä lahjoitettiin Uusi Lastensairaala -hankkeeseen yli 108 000 euroa.

Yritys on onnistunut kasvamaan alaa nopeammin. Pessi uskoo, että tämä kehitys jatkuu.

– Uusi alku on rakennettu, ja se on vahvana taustallamme. Ajatuksemme kehittyvät edelleen. Vientitiekin on vielä kulkematta. Olemme keskittyneet kotimaahan. Vientiä on jonkin verran Ruotsiin, Viroon ja Japaniin. Seuraava strateginen askel voi olla panostaminen kansainväliseen kauppaan. Sen teemme digitaalisesti.

Kuva: Saurum

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi