Etsi

Laki

Osa kaljavarkaista ja sarjanäpistelijöistä on alihankkijoina rikollisliigoille

Osa tavaraa ja kaljaa vievistä sarjanäpistelijöistä toimii alihankkijoina järjestäytyneelle rikollisuudelle. Löperön nykylain vuoksi he jäävät käytännössä rangaistuksetta.

HalpaHalli-ketjun toimitusjohtaja Janne Ylinen kertoi keskiviikkoiltana A-studiossa, että osa sarjanäpistelijöistä toimii selvästi järjestäytyneen rikollisuuden alihankkijoina.

– Meillä oli pari päivää sitten myymäläpäälliköiden kokous, missä viimeksi usea päällikkö kertoi tästä ilmiöstä ja olen kyllä kuullut muualtakin, muun muassa Citymarket-kauppiailta, Janne Ylinen sanoo.

Hänen isänsä perustamalla perheyrityksellä on 36 myymälää eri puolilla Suomea. Näpistysongelmia on kaikkialla, mutta eniten suurissa kaupungeissa.

– Ei tämä ihan uusi ilmiö ole. Poliisi kun on saanut kiinni näitä sarjanäpistelijöitä ja tehnyt asuntoihin kotietsintöjä, niin on löytynyt neljän–viiden henkilön ryhmiä, jotka ovat vieneet järjestelmällisesti suuret määrät tavaroita, kertoo Ylinen.

Halpahalleissa ei myydä alkoholia tai tupakkaa, mutta monenlaista muuta tavaraa sieltä viedään:

– Näpistelijät vievät kaikkea mikä on helppo muuttaa rahaksi, esimerkiksi Arabian ja Iittalan tuotteita, Muumi-mukeja ja arvokkaita ruokailuvälineitä, Janne Ylinen sanoo.

”Toimivat kuin joukkue”

Järjestäytyneet sarjanäpistelijät ovat tuttu ilmiö myös K-kauppias Marko Hoikkaniemelle. Hän on kauppiasyrittäjänä useassa K-marketissa Järvenpäässä.

– Tämä järjestäytyneisyys ei koske niinkään kaljaa, vaan enemmän muita tuotteita, esimerkiksi kahvia ja partateriä, kertoo Hoikkaniemi.

– Olen kuullut ja nähnyt, että ne toimivat porukkana kuin jääkiekkoketju, jossa jokaisella on oma tehtävä. Näpistelijöiden joukkueessa yksi kerää tavaraa koriin ja toinen siirtää ne reppuun. Joku juoksuttaa myyjää, jolloin muut näpistelijät saavat enemmän aikaa toimia.

Kauppias Marko Hoikkaniemi on ollut helisemässä näpistelijöiden kanssa. Välillä hän on joutunut varsinkin kaljavarkaiden kanssa käsirysyynkin niin, että silmälasit ovat hajonneet ja silmät olleet mustana.

– Ollaan yritetty puuttua asioihin ja kyllä sillä on ollut vaikutustakin, Hoikkaniemi sanoo.

Lakimuutos tulossa

HalpaHallin toimitusjohtaja Janne Ylinen ja K-kauppias Marko Hoikkaniemi odottavat lakimuutosta, jolla sakon muuntorangaistus palautetaan takaisin. Oikeusministeri Antti Häkkäsen ajaman uudistuksen odotetaan tulevan eduskunnan käsittelyyn lähikuukausien aikana.

Lakiluonnoksen mukaan poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön toiminta osoittaa piittaamattomuutta. Toistuvuuden rajaksi esitetään seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden sisällä.

Tuomioistuinten määräämät sakot ovat muunnettavissa vankeudeksi, mutta poliisin määräämät sakot eivät.

– Tämä on tärkeä asia kaupan alalle. On kuitenkin hyvä keskustella asiasta laajemminkin ja kuunnella myös tutkijoita ja asiantuntijoita. Monet näistä sarjanäpistelijöistä ovat päihdeongelmaisia, HalpaHallin Janne Ylinen sanoo.

Hän huomauttaa, että näpistys kuulostaa pikkuasialta, euron karkkilaatikon nappaamiselta. Näpistyksen yläraja on kuitenkin 500 euroa ja vasta sen ylittävässä summassa puhutaan varkaudesta.

– Seitsemän tapauksen raja kuulosti aluksi aika korkealta, mutta siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Tärkeämpää on oikeastaan se, että prosessi lähtee jatkossa etenemään viranomaisten järjestelmissä suoraan ja automaattisesti, Ylinen sanoo.

Lakiesitys on saanut kritiikkiä siitä, että vankila ei ole oikea paikka päihdeongelmaisille.

– Voidaan lähteä miettimään jonkinlaista hybridimallia, jossa on päihdehoidot mukana, HalpaHallin Janne Ylinen miettii.

Sakon muuntorangaistus ei yksin riitä

Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto toimittivat joulukuussa 2017 oikeusministeri Antti Häkkäselle vetoomuksen, jotta sakon muuntorangaistus palautettaisiin takaisin rikoslakiin. Myymälävarkaudet ja näpistykset aiheuttavat kaupan toimialalle satojen miljoonien eurojen kustannukset vuosittain. Varkaushävikki on arviolta 460 miljoonaa euroa ja investoinnit varkauksien ennaltaehkäisyyn maksavat vuosittain noin 100 miljoonaa.

”Suurten kustannusten lisäksi myös henkilökunnan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että Suomessa on tahtotilaa puuttua myymälävarkauksiin ja näpistyksiin tiukentamalla voimassa olevaa lainsäädäntöä” todetaan Yrittäjien lakiesityksestä jättämässä lausunnossa.

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, ettei muuntorangaistusta voida välttää pelkästään päihdetaustan tai muun vastaavan perusteella.

–On tärkeää käydä yhteiskunnallista keskustelua, miten omaisuusrikollisuutta voitaisiin ennaltaehkäistä tehokkaasti kaupan asiakkaiden, työntekijöiden ja yrittäjän turvallisuutta parantaen. Sakon muuntorangaistus on yksi keino, mutta se ei yksin riitä, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä.

Vankeus ei Toivosen mukaan välttämättä ole sarjanäpistelijälle pelkästään kielteinen asia, jos hän pääsee vankeuden kautta tarpeellisten sosiaali- ja päihdepalvelujen piiriin. Tavoitteena tulee olla uusimisprosentin pienentäminen.

– Vankeus on perusteltu myös silloin, kun kyse on laista välinpitämättömistä rikollisista ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, Tiina Toivonen toteaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi