Etsi

Yrittäjyys

Pitkät maksuajat haittaavat joka kolmatta yritystä – ”Pienyrittäjälle ne ovat kohtuuttomia”

Lähes kolmannekselle suomalaisyrityksistä on aiheutunut taloudellista haittaa pitkistä maksuajoista, kertoo Yrittäjägallup. Myös tuore yksinyrittäjä, kielenkääntäjä Ian Mac Eochagáin on kokenut yrittäjyyden nurjan puolen: asiakas ei maksa laskua ajoissa.

Kolmannes yrityksistä kertoo, että asiakasyritykset ovat pidentäneet maksuaikoja viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana. 35 prosenttia yrityksistä joutuu odottamaan maksua asiakkaalta yli kuukauden.  

Tiedot käyvät ilmi Yrittäjägallupista, jonka Kantar TNS teki Suomen Yrittäjien pyynnöstä syyskuussa 2018. Kyselyyn vastasi 1056 yrittäjää Suomesta.  
 
Erityisen suuri ongelma on alle 10 henkilön yrityksissä, joissa yli kuukauden rahojaan joutui odottamaan jopa 45 prosenttia yrityksistä. 31 prosentille on aiheutunut taloudellista haittaa pitkistä maksuajoista. Maksuaikoja pidentävät erityisesti suuret yritykset.  
 
– Yritysten välillä normaalina maksuaikana voidaan pääsääntöisesti pitää enintään 30 päivää. Joillain toimialoilla, kuten sesonkiluonteisessa kaupassa, maksuajat ovat kuitenkin tätä pitempiä. Maksuaikoja on viime aikoina pidennetty kuitenkin eniten teollisuudessa ja rakentamisessa, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä kertoo.
 
Pahimmillaan pitkät maksuajat voivat johtaa siihen, että laskujen maksamista odottava yritys ajautuu konkurssiin. 

Kahden kuukauden maksuaika kohtuuton

Kielenkääntäjä Ian Mac Eochagáin ryhtyi yksinyrittäjäksi ja perusti Maceochi kielipalvelut -yrityksensä syksyllä 2017. Kalenteri on täyttynyt tilauksista, mutta samalla hän on joutunut kokemaan yrittäjyyden nurjan puolen, kun asiakas ei lukuisista pyynnöistä huolimatta ole maksanut laskua.

Työt isolle käännöstoimistolle on tehty maalis-toukokuussa eikä Mac Eochagáin ollut lokakuussa saanut kuin pienen osan saamisistaan.

– Maksua ei vain näy. Alkoi tulla selityksiä, että sähköpostiosoitteet ovat muuttuneet ja muuta sellaista. Sovimme lisämaksuajasta, mutta edelleenkään rahaa ei ole tullut, Mac Eochagái kertoo lokakuussa.

Mac Eochagáin sanoo oppineensa laskuprosessista paljon.

– Ainakin opin sen, että ei pidä sallia viivästyksiä eikä hyväksyä selityksiä. On oltava tiukempi. Olin itse liian hyväuskoinen, hän sanoo.

Mac Eochagáin uskoo, että maksujen viivästyttäminen on joillekin yrityksille strategia ja isoille yrityksille se tuo varmasti korkoetua.

Hän kertoo antavansa asiakkailleen yleensä kaksi viikkoa maksuaikaa. Sovittaessa luotettavien asiakkaiden kanssa maksuaika voi olla 21 päivää.

– Tiedän, että jotkut ovat sopineet jopa kahden kuukauden maksuajoista, mutta pidän sitä pienyrittäjälle kohtuuttomana, jopa hyväksikäyttönä. 

Hän muistuttaa, että pienyrittäjällä ei yleensä ole isoja kassavaroja pyörittää bisnestään.

– Minun pitää löytää kuukausittain rahat laskuihin. Aina olen ne löytänyt, miten se voi olla niin vaikeaa suurelle yritykselle, hän ihmettelee.

Yli 30 päivän maksuajasta pitää sopia erikseen  

Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista edellyttää, että maksuajat saavat ylittää 30 päivää vain, jos asiasta on sovittu. Niistä vastaajista, jotka ilmoittavat maksuaikojen ylittävän 30 päivää, vain 42 prosenttia on sopinut asiasta. 
 
– Tästä voi päätellä, että suurimmassa osassa tapauksista yli 30 päivän maksuajat eivät ole voimassa, sillä niistä ei ole sovittu. Velkoja voisi näissä tapauksissa vedota maksuaikalakiin ja edellyttää maksimissaan 30 päivän maksuaikoja, Toivonen huomauttaa.  
 
Toivonen huomauttaa, että kun vastassa on usein suuryritys, pienemmät yritykset joutuvat hyväksymään itselleen epäedullisen ja lainvastaisen tilanteen. Yksinyrittäjä tai muu pienyrittäjä voi olla suureen sopimuskumppaniinsa nähden heikossa neuvotteluasemassa.  

Lakia syytä kiristää 

44 prosenttia Yrittäjägallupiin vastanneista ilmoittaa, että lakia tulisi kiristää.
 
– Koska edelleen suuri osa pienistä yrityksistä kärsii sopimuskumppaninsa pitkistä maksuajoista, on perusteltua, että kaupallisten sopimusten maksuehtolain sopimisen rajoja täsmennetään pienyrittäjän suojaamiseksi, Tiina Toivonen sanoo.  
 
– Sinänsä tärkeää sopimisen vapautta kannattaisi rajoittaa siten, että pitemmän maksuajan tulee olla perusteltu sopimuksen erityisluonteella tai -piirteellä. Esimerkiksi kaupan toimialalla, jossa vähittäismyynti perustuu sesonkeihin, on pienen yrityksen kannalta tarpeellista ja toimialalle tavanomaista poiketa 30 päivän maksuajoista, Toivonen sanoo.  
 
Hän huomauttaa, että erityisen tärkeää olisi, että lain valvontaa kehitetään.

Tausta: Lakia jo muutettu, mutta lisämuutoksia tarvitaan  

Maksuehtolakia muutetiin toukokuussa 2015: maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saisi ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Muutoksella haluttiin lyhentää yritysten välisiä maksuaikoja rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuutta tarpeen mukaan sopia halutun pituisista maksuajoista. Muutos tehtiin Suomen Yrittäjien aloitteen pohjalta. Alun perin vuonna 2013 säädetyssä laissa raja oli 60 päivää.  
 
Lakimuutoksen tarkoituksena oli saada sopijapuolina olevat yritykset nykyistä laajemmin kiinnittämään huomiota pitkiä maksuaikoja koskeviin sopimusehtoihin.  

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski