Etsi

Raha

Rahoitusta saa muualtakin kuin pankista - joukkorahoituslaina mahdollisti investoinnin keittiörekkaan

Joukkorahoitukseen perustuvien yrityslainojen määrä on voimakkaassa kasvussa. Nurmijärveläinen JS Sound Group tarvitsi rahoitusta keittiörekkaan ja haki lyhytaikaista lainaa Fundulta.

Nurmijärveläisen JS Sound Groupin toimitusjohtaja Janne Saarni kiinnostui joukkorahoituslainasta, kun edessä oli iso investointi keittiörekkaan.

– Toimitamme rekkaan rakennettuja väistötiloja esimerkiksi huoltoaseman keittiöremontin ajaksi. Ala on kasvussa, ja isojen tilausten tullessa investointitarpeet ovat nopeita, Saarni kertoo.

JS Sound Group on käyttänyt Fundun rahoitusta kolme kertaa. Lainamäärät olivat 35 000, 50 000 ja 50 000 euroa.

– Kokemukset ovat myönteisiä, joten tämä on jatkossakin hyvä vaihtoehto. Kyse on kuitenkin lyhytaikaisesta lainasta, joka täydentää pankkilainoja. Tämän ansiosta pysyy myös firman kassa vahvana eikä investointien takia sitä tarvitse pumpata tyhjäksi, Saarni huomauttaa.

JS Sound Group on perustettu vuonna 2003, ja sen päätoimialana on tapahtumatuotanto. Yritys vuokraa muun muassa lavoja, telttoja ja esityskalustoa.

– Ensimmäisen keittiörekan rakensimme 10 vuotta sitten. Tämä puoli on kasvanut koko ajan, kysyntää on paljon.

Yhdessä pankkien kanssa

Fundun rahoitus perustuu tällä hetkellä noin 9 000 yksityishenkilön ja sijoitusrahaston sijoituksiin. Yrityslaina on reaalivakuudeton rahoitus. Monissa lainoissa ankkurisijoittajana toimii Fundun yrityslainarahasto, jonka suurin sijoittaja on LähiTapiola. Osa lainoista myönnetään rahoituspakettina yhdessä pankkien kanssa.

Toimitusjohtaja Lasse Vuola kertoo, että joukkorahoitukseen perustuva laina voi tulla kysymykseen esimerkiksi, kun vakuudet eivät aivan riitä kattamaan uutta rahoitusta.

– Monella yritysasiakkaalla on tarve, jota perinteinen pankki ei pysty ratkaisemaan. Uskomme, että iso osa pk-yritysten pienistä lainoista myönnetään jatkossa pankkien ja joukkorahoittajien yhteistyönä.

Fundun myöntämien lainojen takaisinmaksuajat ovat lyhyitä, yleensä alle vuoden. Korko vaihtelee viidestä 18 prosenttiin.

– Ihan alkuvaiheessa olevaa yritystä emme lainoita, yrityksellä tulee olla jo vakiintunutta toimintaa. Takana on oltava vähintään yksi tilikausi.

Vuolan mukaan yksityiset piensijoittajat hakevat aktiivisesti uusia sijoitusmuotoja ja erilaiset joukkorahoitusmallit ovat lisääntyneet voimakkaasti.

– Sijoittajien määrä on kovassa kasvussa. Lainoista 70 prosenttia on yksityisten sijoittajien panosta ja 30–50 prosenttia tulee rahastoista. Jatkossa ammattimaisten rahastorakenteiden osuus on varmasti suurempi.

Fundun digitaalinen joukkorahoitusalusta lanseerattiin toukokuussa 2014. Kasvu oli voimakasta viime vuonna, nyt yritys työllistää jo 22 henkeä. Helmikuussa 2018 liikevaihto oli 18 000 euroa, elokuussa jo 180 000 euroa kuussa.

– Tänä vuonna tavoittelemme neljän miljoonan liikevaihtoa ja sitten olemme jo plussalla, Vuola kertoo.

Joukkorahoitus on säädeltyä

Suomen Yrittäjien ekonomistin Petri Malisen mukaan pankkisääntelyn kiristymisen takia perinteisen pankkirahoituksen saatavuus on heikentynyt, kustannukset kasvaneet ja vaihtoehtoisten rahoituslähteiden tarve kasvanut.

– Uutena rahoitusmuotona joukkorahoitus tarjoaa monenlaisia etuja sekä lupaavia rahoitus- ja sijoituslähteitä pk-yrityksille. Joukkorahoitusta on monenlaista. Yrittäjän kannalta kiinnostavampia muotoja ovat laina- ja osakepohjainen joukkorahoitus, Malinen selventää.

Laina- ja osakepohjainen joukkorahoitus on säädeltyä toimintaa, joukkorahoituslaki tuli voimaan 2016. Laki vakiinnutti joukkorahoituksen aseman osana rahoitusmarkkinoita, selkeytti viranomaisten vastuita ja paransi sijoittajansuojaa.

Lasse Vuola on julkaissut yhdessä Danske Bankin johtajan Aki Kallion kanssa kirjan joukkorahoituksesta. Kirjan mukaan digitalisaatio ja sääntelyn tiukentuminen mullistavat yritysrahoitusta nopealla vauhdilla. Vaihtoehtoisille rahoituskanaville, kuten joukkorahoitukselle on kirjoittajien mukaan sekä tilausta että kysyntää.

Kirjan julkaisua jouduttiin lykkäämään useita kertoja, koska finanssialan lainsäädäntö muuttui kirjoitusprosessin aikana niin nopeasti. Vuolan mielestä sääntely voi pahimmillaan vaarantaa finanssiteknologian hyvin alkaneen kehityksen. 

– Sääntely on ehdottoman hyvästä uhkapelin ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi, mutta tällä hetkellä rajoituksia tulee esimerkiksi Brysselistä ja kotimaasta koko ajan lisää eivätkä uudistukset ole pitkäjänteisiä, Vuola sanoo.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tiina Rantakoski, JS Sound Group